torstaina, toukokuuta 21, 2015

Mekkojauhantaa

Jatketaan tällä mekkomietinnällä. Pohdin siis minkä koon piirtää Vilma-mekosta sekä laittaakko siihen poikkisaumaa ja poimutuksia vai ei. Jossain blogissa bongasin samaisen mekon ommeltuna trikoosta, näytti kantajansa päällä tosi hienolta. Mutta kuvan myötä sain varmuuden että kankaasta (velour), jota aion mekkooni käyttää, ei voi ommella sellaisia vekkejä. Tai muuten se on sitä vauvaonnittelua sitten.

Muistin että jossain kaapin perukoilla on velourmekkonen, jota sitten etsimään. Asettelin mekon lattialle pötkölleen ja passailin kaavoja siihen päälle. Kaavat kuvassa on piirretty kokoon 40. Ovat mekon kanssa aika yksi yhteen. Mekko on aika väljä, joten taidan pienentää kaavan 38 kokoiseksi. Mulle ei vieläkään ole mennyt jakeluun että miksi olen eri kokotaulukoissa joko 40 tai 42 mutta silti 38 on oikea vaatekoko… No, vaikka numeroitahan ne vaan ovat, niin hankaloittavat välillä varsinkin ompelupuuhia. Oikean puoleisessa kuvassa on etukappaleen alaosa, siitä tulisi n. 10 cm lisää leveyttä. Aion kuitenkin tehdä niin että teippaan etuala- ja yläkappaleet toisiinsa kiinni ja leikkaan tuon alaosan ylimääräisen pois. Tuosta kaupan mekosta voisi myös piirtää tuon helman volangin. Se vois olla aika kiva?

Kävin tänään juoksemalla töissä. Matkaahan tulee suuntaansa vähän päälle 9 kilometriä. Aamulla kulki hyvin, iltapäivällä viimeiset pari kilsaa oli jo aika takkuista. Kotiin kuitenkin päästiin. Tuntuu vähän siltä ettei tänä iltana tartte unta odotella. 

keskiviikkona, toukokuuta 20, 2015

Melkein muttei ihan

Korkkasin Mekkotehdas aikusille -kirjan. Ensimmäiseksi kohteeksi otin Inger-mekon. Siinä on yksikertainen yläosa ja leikkaus vähän vyötärön yläpuolella ja saumassa rypytys. Melkein onnistui, muttei ihan. 

Ensimmäinen ongelmakohta oli kokotaulukon kanssa. Olen joskus aiemminkin törmännyt samaan ongelmaan. Kirjan kokotaulukon mukaan olen kokoa 42, joidenkin toisten taulukoiden mukaan kokoa 44! Mittasin mittanauhalla kaavoja ja vertasin niitä olemassa oleviin vaatteisiini. Tuli siihen tulokseen, että kirjan ehdottama koko on aivan liian iso. En myöskään halunnut näpertää takakappaleeseen vetoketjua, joten mekon pitäisi sujahtaa päälle ilman sitä. Päätin sitten ottaa koon 40, todetakseni että se oli kuitenkin liian iso. 38 olisi ollut sekin väljä. Toki hartiosta olisi vielä pienempi koko voinut jo kirrata 

Joku muukin mekon suhteissa häiritsi, joten kaivoin kaapista Gudrunin mekon esille ja vertailin. Niissä poikkileikkaus oli n. 5 cm ylempänä, joten päätin napsaista palan keskeltä pois ja ompelin helman uudelleen paikoilleen. Helmahan on n. 186 x 60 cm pala. Uudelleen ompelun jälkeen oli vielä jotain joka häiritsi, liian suuren koon lisäksi. Kunnes keksin että helmassa on aivan liikaa poimutusta. Jos poimutus olisi poikkileikkauksen alla maltillisempi ja helma vaikka viistottu kohti alareunaa, ei poikkisaumaan tulisi liian montaa vekkiä ja se laskeutuisi nätimmin. Enää en jaksa kuitenkaan purkaa. Tämä saa nyt olla näin. Pitää ommella protyyppi jostain vanhasta lakanasta ja kattoa siihen niin koko kuin poimutuksetkin kohilleen.

Lisäksi kankaassa, joka on Eurokankaan palalaarista, on värivirhe. Kangas on toisesta reunasta vaaleampaa kuin toisesta. Vähän jo hihoja ommellessani ihmettelin, kun ne näyttivät erivärisiltä. Aattelin, että silmissä vaan viiraa. Kunnes sitten ompelin helmakaitaleen sivusaumat. Siinä väriero on ihan silmiin pistävä. No, kyllä tämän kanssa ehkä jotenkin kehtaa olla. Vaikka sitten kotona pimeässä, jos ei muuten.


Seuraavana kirjan mekoista olisi listoilla Vilma. Ostin sitä varten semmoista plyysihineulosta. Tämän ensimmäisen mekon jälkeen nyt vähän arveluttaa. Ensiksi minkä ihmeen koon piirrän ja toiseksi myös Vilmassa on poikkileikkaus rinnan alla. Tällä kertaa poimutukset tehdään vaan eteen, takakappale on sileä. Velour/plyyshi taimikäihmesennimi onkaan, on kuitenkin jonkin verran paksua. Eikä ollenkaan niin laskeutuvaista kuin joku trikoo. Onko kaavassa liikaa poimua? Näyttääkö se siltä että saan kuulla onnitteluja tulevasta perheenlisäyksestä? Olisiko fiksumpaa tehdä mekko ihan vaan yhdestä kappaleesta? Harmittaisi jos sekään mekko ei onnistuisi. 

Paljon on siis kysymyksiä ilmassa. Taidan jatkaa ainakin hetken virkkuun parissa.


sunnuntaina, toukokuuta 17, 2015

Vihreämpää ruohoa?

Taitaa vähän virkkaus kyllästyttää, katselen vieraisiin pöytiin.


torstaina, toukokuuta 14, 2015

Peiton rötväkkeet

Sophie-peitoilla alkaa jo olla kokoa. Ei vaan vielä ihan tarpeeksi. Vaaleilla sävyillä virkattu peitto on periaatteessa paria viimeistä fiksausta vaille valmis. Ensi sunnuntaina tulee ohjeet neliöihin, joilla peiton muodon saa halutessaan suorakaiteen muotoiseksi. Irtoneliöiden virkkaaminen kyllä vähän närästää. Mulla kun se homma monesti takkuaa muutaman neliön jälkeen. Mutta katsotaanpa nyt avarin mielin mitä on tuleman pitää.

Sitä seuraavana sunnuntaina tulee reunuksen ohje. Mun peitto on häthätää sängyn leveyinen, joten leveyttä kyllä pitäisi saada n. 20 senttiä lisää, noin ensialkuun. Toki noissa mitoissa voitaisiin olla jo nyt, jos olisin käyttänyt 5 mm koukkua. Mutta koska en käyttänyt niin ei olla. Vähän kyllä miten että jos reunuksen lisäksi vielä tekisin jonniin moista reunapitsiä. Katsotaan tilannetta sitten kun sen aika on. 

Kolmantena sunnuntaina tulee sitten se ihan viimeinen vimeistely. Silloin virkataan peiton päälle jotain. Sitä osuutta odotan kaikkien eniten. Toivoisin että siihen perhososaan, johon virkkasin raitoja, tulisi jotain hörkettä.

Villapeitossa on vielä matkaa jäljellä. Tällä hetkellä on menossa tulppaanipömpylät. Nyt muistan virkata tulppaanien väliin jäävät ketjusilmukat rennosti, ettei tartte purkupuuhiin ryhtyä. 

sunnuntaina, toukokuuta 10, 2015

Keltainen toukokuu

Se keltainen ei hiivi, se rytisee.

Pihalla kevätlinnunsilmä suorastaan rehottaa. 


Sen seasta pönkii ilmoille pionin varsia.


Samoin pienet keltaiset narsissit avaavat kukkiaan. 


Esikko taitaa olla tämän hetken ainoa ei keltainen kukka.


Lankahyllyssäkin keltainen valtaa alaa. Vasemmanpuolisessa hyllyn kolossa on kaupan vyyhtejä. Keskimmäisessa itse kehrätyt vyyhdit. Kolmas on omistettu Rowanin langoilla. 


Kaikista hauskinta tänään oli se, että pääsin keltaisen auton kyytin. Lisäbonusta siitä että kuvasin viikko sitten Vapun päivänä tätä samaista keltaista Buickia. Enpä olisi silloin uskonut, että kyytiin joku päivä pääsisin. Kiva oli kyyti, auto kirjaimellisesti kehräsi. Kyllä tuollaisella kelpaisi kesäkaduilla cruisailla.

sunnuntaina, toukokuuta 03, 2015

Luetun ymmärtäminen, osa 73 B

Tai ehkä otsikon pitäisi olla luetun väärin ymmärtäminen. Se kait tätä tilannetta kuvaisi paremmin. Olen virkanut hiki päässä sitä villaversiota Sophie-peitosta. Eilen illalla koin valaistumisen, että miksi se puuvillainen peitto niin kovasti kiristää tietyistä kohdin. No siksi, että tekijä on lukenut ohjetta ylimalkaisesti. 
 Nyt vasta tajusin että fpttr, fpdtr ja fptr eivät ole yksi ja sama asia. Kappas, kappas. Fp tarkoittaa front post eli virkataan etukautta edellisen kierroksen silmukan ympärille. Tr on treblecrochet eli pitkäpylväs. Dtr on tietysti tuplapitkäpylväs ja ttr triple eli kolmoispitkäpylväs. Minä olen tehnyt kaikki tavallisena pitkänä pylväänä, joten ihmekös jos vähän kirraa. 

Vähän meinaa kiristää korvien väliäkin kun tämän jutun tajusin. Villaversiossa lienee ainakin muutama kohta oikein ja peitto pysyy aika hyvin kuosissaan. Puuvillainen ei meinaa asettua ei sitten ollenkaan. Varmaan pingottaminen tulee auttamaan asiaa. Tosin minulla ei ole haisuakaan mille alustalle peiton sitten aikanaan pingotan. 

Tänäänhän tuli lisää ohjetta. Mua jo rasittaa se vaalea turkoosi, eikä sitä olekaan kuin kerä ja vähän toista jäljellä. Muuten lankaa on kyllä yli kymmenen kerää jäljellä. Pitänee taas kehitellä jotain omia väriskaaloja tähän ohjeen pätkään.

Ja kun tässä on nyt tähän virkkuuseen liittyviä antipatioita tuotu esille, niin kovasti toivoisin että olisin puuvillaversiossa käyttänyt isompaa koukkua. Vähän turha toive tässä vaiheessa juu, mutta kuitenkin.

perjantaina, toukokuuta 01, 2015

Vappuna

 Kerrostalokyttääjään rivarissa asuva serkku.

 "Ei s-tana, nyt se otti imurin esille".

 Minä virkkaan, kissa kehrää.

 Vappukukkia.

 Vappukukkia vol. 2.

 Liikennevalorättärit.

Meillä oli tämmönen, vihreä tosin, kun olin kersa. Jos oikein muistan niin penkinpäälliset oli oranssia teddykarvaa.

Bertan auto.