tiistaina, lokakuuta 21, 2014

Matkailu avartaa

Kun ihminen kerran saa pari päivää vapaata niin se karauttaa Keski-Suomeen. Siinä ei paljoa edes irtipyristelevät autonrekaat vauhtia hidastele.

Ensimmäisenä Jyväskylään päästyään ihminen tietty kurvaa Titityyhyn Tiinaa ja Siinaa moikkaamaan. Ja saattaapa siinä vapauden huumassaan ostaa muutaman vyyhdin lankaa. Samalla tuumii, että on siellä tyttöillä aika mellevät olot kun saavat vaan kölliä lankameren keskellä. Sitä ne lankakauppiaat varmaan tekevät kun asiakkaat eivät ole näkemässä? 

Kun Titityystä on selvitty ulos, vähän tympääntyneen puhelinsoiton, "missä sää viivyt", saattelemana, ihmisen on päästävä TaitoShoppiin, koska sen ikkunassa komeilee Roosanauha-sukkalankaa ohjevihkojen kera. Tällä kertaa mukaan ei tartu lankaa, mutta ohjevihko ja ihanat ranteenlämmittimet kylläkin. 

Loppupeleissä ihminen vielä lähtee äitilleen sukkalankakonsulentiksi paikalliseen, jonka lankavalikoima suorastaan hämmästyttää. Että tuppukylillä koko Dropsin valikoima! Vähän olisi kyllä houkuttanut ostaa yhtä jos toista. Parit lapaslangat nyt vaikka aluksi. 

Nyt ihminen on palannut takaisin kotiin. Maha on täynnä kirjolohta ja herkkutatti-suppilovahverokermasoosia. Ei kait auta muuta kuin lojahtaa sohvannurkkaan takkatuleen ääreen ja tahkota Aavasta puuttuvat kierrokset. 

sunnuntaina, lokakuuta 12, 2014

Yksi risti kaksi

ei ihan pennit miljoonaksi mutta raksia ruksin päälle.

Kävin eilen Oulun kässämessuilla, kuten aika moni muukin tungoksesta päätellen. Kaikenlaista kivaa kyllä oli tarjolla, mekkomyyjiä oli ehkä jo vähän turhankin paljon.  

Lankaa ei tällä kertaa tarttunut mukaan kuin yksi vyyhti ja sekin täysin tarpeeseen, koska näytti uhkaavasti siltä että Aavasta loppuu lanka kesken. 

Mukaan tarttui puinen koottava nukkekotikokoa oleva tuoli sekä puinen tähtikoriste ikkunaan roikkumaan. Samoin mukaan lähti pari metriä sinapinsävyistä pellavakangasta. 

Se mikä itsenikin yllätti oli se että ostin kanavatyön! Myyjänä oli mitä puheliain hauska herrasmies, joka varmasti saisi puhuttua vaikka kenen tahansa pyörryksiin. Nyt täällä sitten pistellään lankaa poikki ja pinoon. Silmät jo vilkkuvat, ja pieni lintukaveri odottaa siipiään. 

sunnuntaina, lokakuuta 05, 2014

Harmauden huippu

Harmaa täti harmaissa vaatteissa neuloo harmaata neuletta harmaa kissa sylissään. Se kait on eräänlainen harmauden huipentuma?

Harmaassa päässä kuitenkin mietitään värikkäitä joulukoristeita ja hellitellään ajatusta kirjontatyön aloittamisesta. Eikä pienen bambin kuvalla koristeltu ponchokaan hullumpi ajatus olisi. Kaikkea sitä päässä liikkuukin.

Olkapäätä tosin särkee siihen malliin että vähän ajatus harhailee. 

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2014

Muista syödä vihannekset

Pitäsihän niitä vihanneksia muistaa syödä, joskus niitä on kivempi neuloa. Asetellaanpa helmat hyvin ja poseerataan:

Munakoiso-paprika

Malli: Harmaa ja liila, Veera Välimäen Huivileikki-kirjasta
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, sävyissä paprika ja munakoiso, vyyhti kumpaakin
Puikot: 4 mm
Fiilis: voi näitä värejä

En tiedä mikä tässä mallissa niin kiehtoi. Jotenkin se vaan huuti niin kovaa kirjan sivuilta että pistin puikot heilumaan. Toki heilumista edelsi ankara värien pohtiminen. Ensin meinasin ottaa Munakoison pariksi Väinämöistä sävyssä Hopea, mutta jotenkin sitten ei kuitenkaan iskenyt tulta. Paprika näytti myös aika kivalta Hämyn ja sellaisen ruskeankin kanssa. Mahdollisuudet on monet. Lopullinen päätös oli sitten kuitenkin tämä kasvislinja. 

Eka osuus alkoi aika tehokkaasti puuduttaa, siinä kun vaan posotellaan ainaoikeaa ja välillä lisätään silmukkaa reunaan. Toisessa osassa sitten alkoikin tapahtua lyhennettyjen kierrosten muodossa. Siinä suurin vaikeus oli muistaa lisäys joka 4. kierros. Voipi olla ettei ihan joka kohdassa tämä tullut huomioitua. Noh, silmukka sinne tai tänne, sillä nyt suurempaa väliä ole.

Pingotuksessa huivi kyllä kasvoi vähän tarpeettomankin paljon, vaikken sitä mitenkään venytellyt, kunhan asettelin märkänä kuosiinsa. Noo, sekään ei taida häiritä, kieputetaan sitten enemmän kaulan ympärille!


tiistaina, syyskuuta 23, 2014

Huivileikkiä

Täällä kotistudiossa on leikitty oikein urakalla huivien kanssa. Perjantaina matka kotia sujui varmaan ennätysvauhtia, koska oli niin kiire neulomaan. Noin vuorokaudessa tuli valmista.

Liehuke
Malli: Kerttu-huivi, Veera Välimäen Huivileikki-kirjasta
Lanka: Cascade 150, turkoosi ja ruskea, yhteensä 100 g
Puikot: 4 mm
Fiilis: kunpa se ei nyt hukkaisi sitä

Olin niin iloinen kun muistin laatikon pohjalla majailevat Cascaden 150 langat. Lanka on saman firman Heritagen kanssa samanlainen mutta pikkuisen paksumpi. Tuntu on puuvillamainen, joten se on mitä parhainen lasten huiveihin, eipähän valiteta että kutittaa.

Malli oli hauska ja joutuisa neulottava. Ensin tehdään kolmio yhdellä värillä, sitten toisella. Seuraavaksi vuorossa vinoneliö ja sitten taas iso kolmio. Neulottiin vaikka mihin suuntaan, raitaa ja yksiväristä vuorotellen.

Tiheys oli taas kerran mitä sattuu ja kun näytti siltä että huivi jää vähän kittanaksi, sävelsin lisää kolmioita. Nyt huivi on kuvioinnin puolesta symmetrinen. Sitten pingotuksessa aika raskaalla kädellä venytin lisää pituutta ja lanka oli hyvin yhteistyöhaluinen. Nyt huivilla on pituutta sellaiset 150 cm, joten hyvin pärjätään. Kunhan poikalapsi ei unohda sitä jonnekin.


sunnuntaina, syyskuuta 21, 2014

Lehtisadetta

Jos ihan oikein sääennustetta tulkitsin niin taitaa olla viimeinen hetki kun nautitaan lämpimästä ja aurinkoisesta syyssäästä. Vähän turhan paljon oli kartalla sitä lumihiutaletta ja yöpakkasta. 

Mutta eipä se mittään, talvi on tulossa ja siihen varustaudutaan ahkerasti puikkoja heiluttelemalla.

Kupla-lapaset
Malli: minä itte, ohjeen voi ladata tuosta sivupalkista
Lanka: Novita Joki, harmaata ja keltasävyistä, kumpaakin yksi kerä
Puikot: 4 mm
Fiilis: jep jep

Vähän näistä tuli eripariset. Kaupassa en älynnyt katsoa sinne kerän sisään, sieltä kun löytyi ruskeaa ja sinertävää sävyä. Tein sitten niin että kaivoin sisältä sen ruskea-sini kohdan ulos ja tein raidoittamalla sitä keltaisen sävyjen kanssa. Toiseen lapaseen sitten tietty tuli kaikki keltaiset ja toiseen punaiset. Vähän olen miettinyt että jos hakisi vielä toiset kerät Jokea niin saisi samanlaisemmat parit. 

Huivileikin ensimmäinen huivi on valmis ja tuolla kuivattelee itseään. Seuraava on puikoilla menossa, sen kanssa saattaakin tovi vierähtää.

perjantaina, syyskuuta 19, 2014

Selkeä hetki

Silloin huivitympimyksestä kirjoittaessani, taisin mainita että kiukuspäissäni aloin neuloa myssypipoa. Aika usein kun suutuksissa tai muuten vaan päissään jotain tehdään niin lopputuloshan voi olla mitä mielenkiintoisin. Tai kummallisin tai mitä vaan.

Pipoksihan tämä on tunnistettavissa, mutta on siinä jotain kummallista.

Suihkumyssy
Malli: oma
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 3 mm
Fiilis: talvellahan on pimeää?

Mielentila taisi olla jotensakin kaoottinen tai jotain, värivalintaa kun en osaa omakseni tunnustaa. Nuo siilitäplät ovat väreiltään tosi jees, mutta mikä ihme ja kumma laittoi minut valitsemaan näin vaalean harmaan pohjaväriksi? Vähän mietityttää, että oliko jollain nautintoaineillakin osallisuutensa tämmöiseen valintaan. Toisaalta talvella kyllä taitaa olla sen verran pimeää että eiköhän tämä mene. Varsinkin jos laittaa hupun pipon päälle. Ehkä minä tätä arvostan enemmän kun mittari näyttää -30 °C ja tuuli on navakkaa pohjoisesta päin. 

Vähän erikoinen oli myös myssyn kokoasiakin. Neuloa posottelin menemään ja samalla mietin että miten kaventaisin silmukat. Jossakin vaiheessa sitten heräsin että jumatsuikka ne silmukat myös pitää kaventaa, eikä vaan pohtia että milloin ja samalla neuloa vaan. On siinä kuitenkin se hyvä puoli että nyt mahtuu isompikin hiussykerö mössän alle. Vaikka laittaisin rastat niin nekin mahtuisivat. 

No, yksi ei niin mahtava myssy ei elämää kaada. Varsinkin kun ruokiksella ajaduin Akateemiseen ja kävelin sieltä ulos Veera Välimäen Huivileikki-kirjan kanssa ulos. Kotipäin pyöräillessäni tiesin kolme mallia, jotka haluan neuloa nyt heti. Kahteen niistä löytyy langatkin kotoa. Eli menenkin tästä tekemän tortilloja ja sitten neulotaan. Niin ja huomenna kehrätään Ilossa Haukiputaalla!