perjantaina, kesäkuuta 27, 2014

Paljonko on paljon?


Tässä on lankakerä. Se painaa n. 300 grammaa ja lankaa siinä on joku 1 575 metriä. Ainakin. 

Sen kerimiseen meni yksi jakso Greyn anatomiaa sekä ensimmäiseen mainoskatkoon saakka seuraavaa jaksoa. Se kuinka monta silmukkaa siitä tulee neulottua on vielä toistaiseksi hämärän peitossa. Veikkaan että monta. 

Tässä on kissa. Sitä nukuttaa, koska se kävi meidän kanssa kävelyllä meren rannalla. Monta askelta, jotka kotiin päin tullessa eivät enää olleet niin lennokkaita.

torstaina, kesäkuuta 26, 2014

Kertaus on opintojen äiti

Neulotutti muttei oikein ollut tiedossa että mitä, niin tein sitten toisen.

Ashburn
Malli: Melanie Berg, Ashburn
Lanka: Holst Garn Supersoft sävyissä Cumfrey ja Sloe sekä Holst Garn Noble sävyssä Cinder Rose. Kaikkia yksi kerä. Sekä pikkaisen Noblea jo unohdetussa sävyssä nypyreunaan
Puikot: 3,5 mm
Fiilis: pitäisikö vielä kolmaskin?


Tähän toiseen huiviin valitsin värit samasta väriperheestä. On vaaleaa liilaa, magentaa ja tummaa liilaa. Vähän eka mietin että tule vähän jopa liian harmoninen mutta tuo tummin väri tekee terää. 

Kaikkia värejä riitti yksi kerä. Reunusta varten piti ottaa vähän toisesta, mutta sekin olisi varmaan riittänyt, jos kerät olisivat aluenperin olleet täydet. Näitä samoja värejä kun tuli käytettyä aiemmin Lammas-paitaan. 

Malli on kyllä kiva neulottava. Eikä se kolmaskaan mikään huono idea olisi. Olisipa sitten eri värisiä eri vaatteiden kanssa käytettäväksi. 

Suunnittelijalta on tulossa syksyllä uusi malli, joka ennakkokuvien perusteella vaikuttaa, raidoista huolimatta, kivalta. 

tiistaina, kesäkuuta 24, 2014

Yks onnellinen kissa

Bertta on niin iloinen. Parveke on maalattu ja Erittäin Arveluttavat sekä Pahat Maalarit ovat siirtyneet toisaalle ja parveke on jälleen Bertan ikioma valtakunta.

Vielä kun palvelijat, jotka myös ihmisinä tunnetaan, älysivät kantaa kiipeilypuun parvekkeelle niin onhan se yhtä juhlaa!

Toki jos löytyisi joku kolo josta pujahtaa vaikkapa katolle...

maanantaina, kesäkuuta 23, 2014

Onneksi kesäloma on kesällä

Se on kesälomaloma! Toki villapaitaa, -huivia ja -sukkia ei vielä uskalla pois ottaa, hellekeli kun ei ole pahemmin päässyt vaivaamaan. Ja mikäli Forecan viikkoennuste yhtään paikkaansa pitää, niin rannalle ei pahemmin asiaa ole. 



Mutta mitäpä tuosta. Meillä leivotaan pullaa ja ollaan iloisia siitä että kesäloma on kesällä.



sunnuntaina, kesäkuuta 22, 2014

Vaihtelevaa

Ensin aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta niin että hikeä pukkaa pintaan. Sitten tuleekin rakeita niin ettei eteensä näe. Eipähän käy pitkäveteiseksi?

Vähän on pientä neulomiskriisiä ilmassa. Kaikkea tekisi mieli neuloa, muttei sitten kuitenkaan ole yhtä tiettyä mallia tai juttua, joka sytyttäisi sfääreihin.

Hätäpäissäni sitten neuloin huivin.

Ashburn
Malli: Melanie Berg, Ashburn
Lanka: Isager Alpaca 2 (sinappi, muta ja hailakka pinkki, vyyhti kutakin)
Puikot: 3,5 mm
Fiilis: ihan kelpohan siitä tuli

Mulla on vähän asenteita aina-oikeaa kohtaan, siitäkin huolimatta tästä tuli vallan kiva huivi. Aika iso, mutta kyllä sen kanssa pärjätään. Tänään kävin testaamassa sitä Haaparannan reissulla ja hyvin toimi. Ruotsissahan kaikki on aina niin hyvin, aurinko paistaa ja ihmiset ovat kauniita. Ja Rustasta löytyi kiva matto takapihan terassille.

Ihan ei langat riittäneet ohjeen mukaan. Väri B ei riittänyt, joten tein sitä 2. sektorissa muutaman kierroksen vähemmän, samoin kaksi viimeistä kolmossektorin täppäraitaa on värillä A. Tuo hailakin pinkin ja sinapin yhdistelmä se vaan jaksaa puhutella minua. Saattaisin jopa kelpuuttaa raitapaidan niillä väreillä.

Tuo pykäreunapäättely oli kyllä ikuisuuden kestävä mutta kiva siitä tuli kun jaksoi puurtaa.

Nyt näyttää vähän siltä että neulon toisenkin huivin tällä mallilla. Kun en kerran keksinyt muuta.

tiistaina, kesäkuuta 17, 2014

Mansikkapirtelö

Palstaviljelijää hieman hermostutti tänä aamuna kun taivaan täydeltä tuli räntää. Että siellä se kylmälle arat kesäkurpitsat ovat pellossa, koittakaahan kaverit tareta! Illalla kävin tsekkaamassa tilanteen ja sain huokaista helpotuksesta. Ihan olivat tolkuissaan, eikä muitakaan erityisiä tuhoja ollut havaittavissa. Katotaanpa mitä seuraava yö tuo tullessaan, ei ollut kovin mieltä ylentävät sääennustukset. 

Murheena ovat myös parsakaalin taimet. Ne ovat olleet sisällä pari päivää mutta ilmeisesti kylmä tai joku on niitä ahistanut, sen verran ruttuisen näköisiä ne ovat. Ja onhan niihin iskenyt joku perhanan mato syömään. Saas nähdä selviääkö niistä yksikään pellolle saakka. Uusien kylväminenkään ei taida enää auttaa? Pari viikkoa itämiseen..ei, ei ne kerkiä.

Se mitä kuitenkin on keritty, on vetoketjun hankkiminen. Ja sen verran reipaskin olin, että ompelin ketjun paikoilleen ja nyt on tyyny valmis. Ja tykkään että tuli aikas komia!

Mansikkapirtelö
Malli: Molla Millsin Virkkuri 2 kirjasta.
Lanka: Dros Paris, oisko ollut vajaa 5 kerää kutakin väriä? 
Koukku: 4 mm
Koko: n. 50 x 50 cm
Fiilis: tällehän tarvitaan kaveri!

Tämän virkkaaminen kävi loppua kohden aikas uuvuttavaksi. Nopsaanhan se tuli, ei siinä mitään, mutta se viimeisten kierrosten syndrooma oli tällä kertaa hankala. 

Sitten vielä kävi niin että työ unohtui ulos tuolin kaiteelle ja yöllä tuli sade. Nostin päällisen sisälle kuivumaan ja vetoketjun hankitareissulla huomasin että kas, värit ovat levinneet! Valkoinen on muuttumassa vaaleanpunaiseksi. En tiedä auttaisiko asiaan ihan reipas pesu pesukoneessa. Tuntuu kummalliselta että väri levisi kylmässä vedessä, luulisi että langan värinpito olisi parempaa. 

Tyynylle pitäsi ehkä tehdä kaveri. Onko se sitten tämmöistä optista kuviota vai mitä, ei tiedä vielä. Tykkäisin myös pilvistä. Valkoisia pilviä tumman keltaiselle pohjalle...

sunnuntaina, kesäkuuta 15, 2014

Puuuuuuh!

Viimeiset kaksi kierrosta ottivat kyllä koville, mutta nyt se on virkkauksen puolesta valmis! Sitten pitäisi enää hankkia vetoketju ja ommella se paikoilleen sekä ommella sauma. Nyt en kyllä ehkä ihan vähän aikaan virkkaa, taisi tulla sitä lajia nyt tarpeeksi. Neulominen jo vähän houkuttaisi. Tosin malli, jota ajattelin, vaatii kolmen suhteellisen monimetrisen vyyhdin kerimistä. Tuumataan siis sitä vielä tovi. Keitetään vaikka kupponen teetä ja torkutaan takapihalla tuolissa. 

Samalla odotetaan kovasti erästä tiettyä pakettia Kiinasta saapuvaksi. Se on lähtenyt viime keskiviikkona economy-luokassa. Voin nähdä jonkun Pong Hun satsastavan aasilla minun pakettini satulalaukussaan… Pinterestissä minua seuraavat "saattavat" aavistaa mistä on kyse.

sunnuntaina, kesäkuuta 08, 2014

Poks, poks, poks


Laskin kukkaruusukkeita olevan rodossa 65. Saatoin toki mennä laskuissa sekaisin. Yli 60 niitä kuitenkin on. Ja jokaisessa ruusukkeessa on 10-14 kukkaa, joten yhteensä kukkia on… ööö …aika monta. 

Nuput ovat riekkuvan pinkit, mutta avautuessaan ne vaalenevat ja kukan sisällä on pieniä ruskeita pilkkuja. Vertailin netissä kuvia ja päädyin siihen että tämä rodo on Haaga. Helsingissä on vaaleammat kukat.

Mikkeliinkin tulee yksi kukkaruusuke. Mikkelin kukat ovat vielä hennomman vaaleanpunaisia, liki valkoisia. Elviira sen sijaan murjottaa. Se laji on sellainen matala ja siinä on noin puolet pienemmät lehdet. Kukka on karmiinin punainen. Näyttää että sen nuput ovat kuivuneet, mutta varmuutta ei vielä ole, sen kukinta-ajankohta kun on n. viikon myöhäisempi kuin Haagan ja Mikkelin. 
Koukulla on teeman mukaisesti samoja sävyjä menossa. Tulipa siihen yksi valkosukkainenkin tepastelemaan. 

torstaina, kesäkuuta 05, 2014

Väsky

Virkatusta väskystä tuli niin kiva ja kaikkea hyvää ettei tosikaan! 


Väsky
Malli: Kuutiolaukku Molla Millsin Virkkuri 2 -kirjasta
Lanka: Rico Essentials Cotton, kerma, punainen ja lime, vajaa kaksi kerää kutakin väriä
Koukku: 3 mm
Fiilis: tohkeilee

Jäin kirjovirkkauksen lumoihin. Tämä oli paljon hauskempaa kuin uskoinkaa, ja työkin eteni suhteellisen ohuesta langasta huolimatta joutuisaan.
*Kuvasta PhotoShopattu talikko pois. Kuvaaja ei siis katso yhtään mitä ruudulta näkyy…

Kirjovirkkuussahan kuljetellaan ei-käytössä olevia värejä piilossa ja sitten aina silmukan puolessa välissä vaihetaan väriä. Tämä manööveri on kyllä aika vaikea muistaa! Varsinkin jos väri vaihtuu yhden silmukan välein.

Kuten aiemmin oli puhetta niin käsiala muuttui ja siistiytyi huomattavasti työn edetessä. Aluksi niitä piilossa pidettäviä lankoja punki pintaan niin oikealta kuin nurjaltakin. Sitten jossain välissä vaan tajusin että miten minun kannattaa niitä lankoja pitää että pysyvät piilossa. Samalla käsiala tiukkeni ja laukun mallikin hieman muuttui. Minua se ei haittaa. 

Kirjan mallista poiketen virkkasin laukun pidemmäksi ja tein siihen kantohihnan vyöstä. Vyö löytyi kirpparilta. Olisin ehkä tykännyt enemmän punaisesta hihnasta, mutta sen puutteessa tämäkin käy. Vyöstä leikkelin soljen irti ja tein pari reikää, joista ompelin remmin kiinni. Lukot löytyivät Nappi-Kikasta. 

Vuoreksi ompelin suht jämäkkää puuvillakangasta. Virkkuu joustaa pystysunnassa jonkin verran, leveydessä ei yhtään. Pinta on myös tosi jämäkkää. 

Laukku on nyt ollut testissä muutaman päivän ja hyväksi on todettu. Eikä tämä ei jää tähän. Postissa odottelee lisälankoja. Eilen harmillisesti loppuivat kesken Greyn anatomian. Siinä sitten töllötin telkkaa ja mietin että ihan oikeastiko jotkut ihmiset katsovat tellua eivät tee mitään muuta samalla?

Hortonomiuutisia sen verran että rodolla poksahtaa kohta. 

sunnuntaina, kesäkuuta 01, 2014

Täti on vähän väsynyt...

Nyt on kyllä tämä täti sen verran heikossa hapessa ettei tosikaan. Enää ei erota koivuallergian oireita flussasta. Nukkumaan ei pysty kun pää räjähtää rään määrästä ja silmät vaan jatkavat oireiluaan. En ole enää varma myöskään siitä johtuuko silmäoireilu silmätipoista vai siitä saamarin koivusta. Palstalle ei jaksa mennä ja taitaapa huomenna starttaava kesäjumppakauden aloituskin jäädä välistä. 

Lammaspaita olisi valmiina raportoitavaksi, mutta kameran edessä keekoilu ei nyt oikein lähde (kuvitelkaa sellainen hyvin väsyneen näköinen, kolmilla silmäpusseilla varustettu, punasilmäinen keski-ikäinen naisihminen, jonka nenä vuotaa holtittomasti), joten yleisen viihtyvyyden vuoksi mennään yhdellä kuvalla.

Piirteleepä lampaita
Malli: Dessine-Moi Un Mouton, La Maison Rililie
Lanka: Holst Garnin Supersoft ja Noble (Noble: Cider, Cinder Rose ja Willow. Supersoft: Sloe, Burn Orange, Bokhara ja Calypso)
Puikot: 3,5 ja 3 mm
Fiilis: eiköhän tämä nyt kelpaa

En ole kyllä mikään raitojen ystävä, mutta kyllähän tämä nyt kelpaa. Mallina mukavan tuntuinen päällä. Lankahan on mitä pehmoisinta. Ainoa miinus, että tuoksuu vielä konepesunkin jälkeen "jännälle". Paita myös pikkasen kutistui pesussa, joten tässä on nyt sitten 3/4 hihat. Kaula-aukkoa piti hieman kursia kasaan, koska se oli aika antava. Virkkasin reunaan yhden kierroksen piilosilmukoita, ja vaikka se vielä laaja onkin, niin pysyy kuitenkin päällä. Ohjeen kanssa meinasi lähteä järki, koska ne näyttii niin äärettömän sekavalta. Mutta kun vaan teki niinkuin sanotaan, ja varsinkin hoksasi tehdä oikean koon mukaan, (ohjeissa menee helposti sekaisin että mitä kokoa milloinkin tarkoitetaan), niin kyllähän se siitä valmistui.

Käytiin eilen tsekkaamssa YleXPop. Aika kova kirkuna niistä nuoremmista tyttösistä lähti…