sunnuntaina, elokuuta 31, 2014

Voittajan on helppo hymyillä

Kirja-arvonta on nyt virallisesti suoritettu. Osallistujia oli 24, joka oli aikalailla 24 kappaletta enemmän kuin odotin, luulin ettei Blythen vaatteiden ompelukirja erityisemmin intohimoja nostattaisi. 

Voittajaksi seuloitui Kaisa! Onnea Kaisalle! Sekä kiitos jokaiselle osallistujalle. Oman Blytheni olen hankkinut eBaysta. Se on joidenkin piirien paheksuma FactoryDoll, joka tulee ilman vaatteita. Toisaalta se on halvempi ja jos nukkea aikoo itse tuunata, niin pitäisin sitä aika hyvänä pohjana. eBayn lisäksi Blythejä voi ostaa vaikkapa Amazonista tai Blythen omasta verkkokaupsta Japanista: Juniemoonshop.

Laitathan Kaisa minulle sähköpostia osoitteeseen neulova.narttu ät gmail.com niin saadaan kirja matkaan.

Täällä olisi niin ompelusta kuin neulomustakin näytettäväksi. Tuntuu vain siltä että tämä viikko on mennyt joko lähtiessä liikuntatunnille tai palatessa naama hikisenä sieltä. Koitetaan jossain välissä ehtiä kamerankin eteen. Nyt jatketaan lapasten parissa, jotenkin tuntuu että huomenaamulla niitä tarvitaan. 

maanantaina, elokuuta 25, 2014

Taas mennään

Blythen vaatteista palataan takaisin omiin releisiin, Singerit ovat saaneet taas viikonloppuna aikamoista kyytiä.

Nythän kävi niin että Ameriikasta tilatut kaavat löysivät vihdoin ja viimein tiensä perille. Välillähän ne levähtivät Miamissa melkein viikon. Tiedä sitä mitä siellä puuhasivat, ennenkuin jatkoivat matkaansa tänne meille. Täällä ne sitten revittiin hetkessä auki ja eipä aikaakaan kun sakset leikkasivat kaavoja ja sitten kangasta.

Ensimmäisenä testiin joutui Prairie-slip, jota näköjään nykyisin saa osto-pdf-tiedostonakin. Koska minulla on ollut suunnittelijan kanssa erimielisyyksiä mm. ompelujärjestyksestä niin luin ensin ohjeen kokonaan, että käsitin mitä tehdään ja sitten tein itse parhaaksi katsomassani järjestyksessä.

Ja tämmöinen siitä tuli: (kumma että aurinko voi häikäistä vaikka taivas on pilvessä.)

paljon pidempi kuin odotinkaan. Mallikuvassa mekko näyttää hädintuskin polvimittaiselta. Mutta pituudesta huolimatta oikein bueno!

Kankaat ovat Eurokankaan pellavapalalaarista. Ruskea on hieman "löysempi" kudoksinen kangas ja siksi laskeutuu todella kivasti. Yläosa istuu hartioista hyvin eikä esimerkiksi kumartuessa näy napaan saakka. Leveys alkaa hulmuta vasta kainaloista alaspäin. kokoasiat ovat taas kohillaan, s-koon rinnanympärys on n. 120 cm…tämä kannattaa huomioida jos tätä mallia mielii ommella. Muutenkin Tinan mallit kannattaa aina mitata kaavoista ettei sitten tule yllätyksiä.

Helmafrilla on pitkään ja hartaasti, veikkaan 4-5 vuotta, säilöttyä Amy Butlerin kangasta, joka on ollut aivan liian arvokasta yhtään mihinkään ompelukseen. Nytkin mietin että raaskinko, kunnes lopetin vatuloimisen ja revin kankaan (näyttävästi ja äänekkäästi) frillasuikaleiksi. Sitä suikaletta sitten piisasi ainakin 6,6 metrin edestä. 

Tämä ei jää tähän. Käyn nyt kuitenkin testaamassa tässä välillä liikuntatunnin nimeltä Hiit. Hien luvataan virtaavan.

sunnuntaina, elokuuta 24, 2014

Muotiviikon kirja-arvonta


Tällä kanavalla on vietetty Blythe-muotiviikkoa, joka nyt sitten huipentuu kirja-arpajaisiin. 

Tarjolla on ompelukirja, jossa on kaavoja Blythen vaatteisiin. Mukana on malleja niin neo-Blythelle, kuten myös middielle ja petit-Blythelle. Mallit pasennevat myös joillekin muillekin nukeille, joita en nyt kuitenkaan osaa nimetä.

Kaikista malleista on kuvalliset ja erittäin selkeät sekä hyvät ompeluohjeet. Joistakin malleista on valokuvalliset ohjeet, joten ei hätää vaikkei japaninkieli niin taittuisikaan. Kirjan ohjeiden avulla olen rakennellut oikeastaan kaikki Emmalle ompelemani vaatteet.

Kirja tuli vahingossa tuplakappaleena, ja kauppiaan kanssa päätimme että kirjan lähettäminen takaisin maapallon toiselle puolelle ei ehkä ole se järkevin juttu vaan voisin lahjoittaa kirjan eteenpäin. 

Samalla mainostan tässä ko. kauppaa, jonka löydät etsystä: pomadour24. Ollut jo useamman vuoden ajan SE kauppa, josta japanilaiset käsityökirjat ovat meille kotiin saapuneet. Virkkausjutuista voin suositella vaikka tätä, tätä tai tätä kirjaa. Jos taas kirjoneuleet innostavat, niin tämä on jotain ihan huippua! Valikoimissa myös liuta erinäisiä  vaateompelukirjoja, zakkaa, kirjontaa… oikeastaan mitä vaan. Posti japanista kulkee yllättävän nopsaan. Välillä paketti on ollut viikossa perillä, joskus on mennyt pari päivää päälle. Vähän toisenlaista kuin Amerikan paketit, jotka lojuvat Miamissa 6 päivää tekemättä mitään. Ja sitten pitää vielä Tullin kanssa tolskata. Japanista tilattu paketti ei ole koskaan käynyt Tullin kautta vaan on tullut suoraan kotia. 

Kirja-arvontaan voit osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen. Arvon voittajan ensi sunnuntaina eli 31.8.  

perjantaina, elokuuta 22, 2014

Perjantaina


"Huomasin että villatakkini hihat olivat väljän sijasta purjeet. Parempi keittää kuppi teetä ja tuumata."

torstaina, elokuuta 21, 2014

Torstaina


"Pensasmustikoita olisi muutama, mutta pitää odottaa vielä hetki niiden kypsymistä."

keskiviikkona, elokuuta 20, 2014

Keskiviikkona


"Olimme Sohvi-kissan kanssa kävelyllä. Loppumatkasta sitä alkoi väsyttää, joten kannoin sen kotia."

tiistaina, elokuuta 19, 2014

Tiistaina


"Olimme piknikillä kissani Sohvin kanssa. Naapurin poni tuli tervehtimään meitä. Se tykkäsi kovasti apiloista."

maanantaina, elokuuta 18, 2014

Maanantaina


"Kävin viemässä roskat. Olisin voinut vaikka vannoa, että roskiksen päällä kököttänyt sieni vinkkasi minulle silmää. Taidan keittää toisen kupillisen teetä."

lauantaina, elokuuta 16, 2014

Minun oma

Päätin että se on nyt tässä, oma pieni syysmallistoni. Vain neljä vaatetta, mutta kyllä niillä aika pitkälle pötkii.

Aloitetaan vaikka uusimmilla. Kukkakuvioinen mekko on ommeltu jo aiemmin tutuksi tulleella Priscilla-mekon kaavalla. Tällä kertaa ompeleminen sujui suuremmitta kommelluksitta. Mitä nyt ompelin helman vahingossa ryttyyn frillan alle. Kankaana on jotain sekoitekangasta, joka on kevyttä ja laskeutuu sekä hulmuaa hienosti. 

Mustan raglanhihaisen pellavapaidan ainekset löytyivät kangaslaatikosta. Olen tästä kankaasta joskus kauan sitten ommellut housut. Vähän kun paloja pyöritelin, sain kankaan riittämään lyhythihaiseen paitaan. Kaava on hankittu joskus kauan sitten, se oli joku saksalainen. Nyt en löydä aluperäistä kaava-arkkia mistään. Kaula-aukon ympärillä menee frilla ja myös alaosassa on poimutettu kaitale.


Sitten tämä jo aiemmin esitelty mekko, joka ei kuitenkaan ole se sama mekko. Yläosa kun hieman ahdisti, niin lisäsin kaavaan pariin kohtaa pikkasen lisää, leikkasin ja ompelin uuden yläosan. Nyt se on paljon mukavampi päällä. Tosin vähän mietin että tuliko väljyyttä jopa liikaa. Tällä nyt kuitenkin mennään. 


Sittenhän tietty pitää kokeilla miten näitä voi yhdistellä olemassa olevien vaatteiden, kuten neuleiden kera. Viajante ainakin toimii. Toki kuvaaja olisi voinut sanoa että mekon helma on nyt ties missä…

Ajatuksena on ollut neuloa Tukholmasta ostetusta silkistä neuletakki, mutta malli ja muoto ovat vielä hakusessa. Pienen mallitilkun olen tehnyt ja lanka hehkuu kuin kulta. 


Koska se itseneulottu nyt sitten puuttuu, niin kokeillaanpa kaupan takin kera. Odd Mollyn Lovely Knit -neuleen ostin myös Tukholmasta, Odd Mollyn omasta kaupasta, jossa likipitäen kaikki oli -50 % alessa. Sain takin siis varsin kohtuulliseen hintaan. 

Oikeastaan on aika hauskaa miettiä oma "mallisto". Ensiksi mietitään vaatekappale, jonka ympärille sitten lisäillään palasia. Minulla se oli mekko, johon housut ja sitten paita. Listalla on vielä se neuletakki ja hame. Katsotaan mitä sitten keksin. Kun hommaan pääsee sisälle, niin ideaa pulppuaa siihen malliin ettei tiedä miten päin olisi.

Sittenhän voi miettiä myös sitä rahallista puolta. Harmaan mekon tarvikkeet n. 10 euroa. Ruskeat housut: n. 12 euroa. Musta paita, ei aavistustakaan, sanotaan yläkanttiin että 10 euroa? Kukallinen mekko 4 euroa. Eli neljä vaatekappaletta alle 40 euroa. Aika edullisia, sanoisin.  

keskiviikkona, elokuuta 13, 2014

Ompelijan ystävä

Minulla on ompelukaverikissa. Koneen surahtaessa käyntiin kissa hyppää viereiselle silityslaudalle. Liekö sitten surina vai mikä niin kohta jo uni painaa simmua.

Suhisevan höyryraudan ääni kuitenkin saa sen heräämään, ja silloin pitää olla varuillaan ettei vaaleanpunainen nenä kerähdä. 

maanantaina, elokuuta 11, 2014

Iiiih ja uuuuh!

Hartaasti odotettu paketti oli saapunut tänään postiin. Renkaat vinkuen ja sauhuten karautin pakettia hakemaan kun asianlaita minulle valkeni.

Olen aivan sanaton. Kuinka kenenkään sormet taipuu tämmöisten tekemiseen? Jotain aivan käsittämätöntä! Ja niin ihanat! Vitsit, nyt pitää saada Emman syysmallisto valmiiksi että pääsee kuvaamaan näitten popojen kanssa.

lauantaina, elokuuta 09, 2014

Aatteita vaatteista

Koko juttu taisi alkaa siitä kun ompelin vaatteita Blythe-nukelleni. Ajatushan oli tehdä kokonainen syysmallisto muutamine yhteensopivine eri vaatekappaleineen sekä asusteineen. Kokoelma alkaa olla muutamaa vaatepartta vaille valmis. Sille jatkumona tulee tietenkin talvimallisto, jonka vaatteet ovat taas yhdisteltävissä syksyn vaatteisiin. Tarkoituksena siis saada vaatteita, jotka sopivat eri vuodenaikoihin sekä ovat yhdisteltäviissä myös keskenään. 

Ajatus viehätti minua kovasti ja huomasin miettiväni että olisipa kiva rakentaa oma vaatekaappi näin. Alusta alken miettien joka pala yhteensopivaksi toisiin. Samalla tuli pohdittua millainen vaatteiden hankkija oikein olen. Ostan, omasta mielestäni ainakin, suhteellisen harvoin vaatteita itselleni. Saattaa helposti mennä kuukausi jos toinenkin ilman yhden ainokaista hankintaa. Uskon sen johtuvan siitä että kaupoissa on harvoin sellaisia vaatteita, joista innostun huithiiteen tai jos niitä on, on niissä oleva hintalappu sellainen että asia jää sikseen. Ostan siis useimmat vaatteeni kun näen kaupassa jotain mikä miellyttää silmää eikä lompakkokaan saa siitä kauhukohtausta. Tälläisellä innostusostamisella saa toki kaappiin kivoja vaatteita, mutta joskus niiden yhdistelminen ei vaan onnistu. Sitten on lisäksi toki tarveostaminen, joka yleensä on täyttä tervanjuontia. Tähän joukkoon kuuluu esimerkiksi uudet ulkoiluhousut kun edelliset eivät enää pidä sadevettä housujen ulkopuolella tai kun urheiluviivit vetelevät viimeisiään. 

Eräänä päivänä törmäsin Ivy Arch -blogiin, jossa blogin pitäjä oli vuodeksi lopettanut vaatteiden ostamisen kaupasta. Ostamisen sijaan hän oli päättänyt ommella kaikki tarvitsemansa/haluamansa vaatteet. Ajatus kiinnosti minua kovasti, kunnes tajusin että joitain vaatteita ei nyt vaan halua tehdä itse. Vaikka säänpitävää mutta hengittävää tuulitakkia tai alusvaatteita tai uimapukua. 

Vaatepohdinta sai minut myös kääntymään Pinterestissä olevan vaatetauluni puoleen. Kyllähän minä tiedän mitä olen sinne pinnitellyt, mutta silti oli aikamoinen yllätys miten paljon oma oikea vaatekaappini eroaa taululle pinnittämistä vaatteista. Se virtuaalivaatekaappi oli täynnä röyhelöä, frillaa, laskosta, liehuketta ja koristetta jos minkämoista. Miksi minun oikeassa kaapissa ei moisia vaatteita näy? Onko ne kuvien vaatteet sellaisia mihin haluaisin pukeutua, mutta sitten pitää olla jotenkin "järkevä" ja laittaa päälleen farkut ja musta trikoopaita? Miksi niihin unelmien vaatteisiin ei voi pukeutua? Uskalluksestako se on kiinni? Vai siitä että sellaisia vaatteita ei tämän seudun kaupoissa näy?

Nämä kaikki pohdinnat saivat minut tarttumaan ompelukoneeseen vieläkin tiukemmin. Niin että niskat ovat täysin jumissa koneen ääressä istumisesta. Pinterestin kautta löysin mm. Östebron -vaatteet, jotka ovat iskeneet kuin miljoona volttia. Ne eivät ole ihan niin (ällö)romanttisia kuin vaikka Tina Givensin mallit ja samalla niissä on ripaus skandinaavisuutta. Toki tuo hintapolitiikka tuntuu äkkiseltään suht kalliilta, joten pätäkän puutteessa olen harrastanut piratismiompelua. 

Kaavan mekkoon otin aiemmin ommelusta mekosta ja ruudulta sitten jäljittelin yksityskohtia. Ei siitä ihan yhtä hieno tullut kuin esikuvastaan, mutta kyllä sen kanssa kehtaa kylillä liikkua. Kaveriksi mekolle ompelin Plinka-housut, tällä kertaa ohuemmasta pellavasta. Toimivat paljon paremmin kuin paksummasta kankaasta ompelemani. Jätin taskut pois ja tein lahkeeseen yhden laskoksen lisää. Mekosta saatan tehdä vielä parannellun version, tähän kaivattaisiin pari kaksi kolme senttiä lisää rinnanympärykseen. Samoin tuo valkoinen helma näyttää kuvan perusteella pikkaisen liian pitkältä.

Ihan totaaliseen ostolakkoon en taida ryhtyä, mutta sen verran taidan julkisesti luvata (julkinen lupaaminen kun auttaa paremmin pitäytymään lupauksessa) että ompelen enkä osta kaupasta itselleni vaatetta ellei ole ihan pakko. Tämä lupaus pitäköön vuoden loppuun saakka.

Kehittelen sen oman syysmallistoni tämän mekko-housut yhdistelmän ympärille. Ja laitan niihin frillaa ja laskosta! 


lauantaina, elokuuta 02, 2014

Singeri laulaa

Tsih kun on tekonokkelas otsikko. Se ompeluksien kanssa riehuminen vaan näyttää aiheuttavan erinäistä taantumista. Eilen tuli taas ratkottua runsain mitoin enemmän kuin ommeltua. 

Tällä kertaa oli tekosessa Priscilla-slip. Siinä olikin sen verran paljon sivuja teipattavana, että teippi loppui kesken. Samoin kappaleiden asettelu kankaalle tuotti jonniin verran tuskaa, vievät yllättävän paljon tilaa joka suuntaan.

Otin XS-koon, jonka helmasta nappasin vielä 16 senttiä pois. Ei olisi haitannut vaikka olisi ottanut 20 senttiäkin. Tämä on tietty makuasia, minkä mittainen mekko nyt sitten ketäkin miellyttää.

Ompeluohjeet olivat tällä kertaa selkeät mutta toteutuksessa eli miten ommellaan olin suunnittelijan kanssa eri mieltä. Kummasti vaan tein kuitenkin niin kuin käskettiin ja sitten vietin erinäisen tovin ratkoen ompeleitani. Pitäisi vaan uskoa että jos toteutustapa tuntuu kummalliselta niin sitä se varmasti onkin.

Ohjeesta eroten tein sivusaumat ihan vaan tavallisella saumalla, ei mitään pussisauma-kikkailuita. Jo ennen ompelemista minua mietitytti miten kädentielle muka ommellaan vinonauha siististi, kainalon pohjukka kun on jyrkkä kulma. Yritin kyllä mutta sain jotain ihan kamalaa aikaiseksi. Ratkoin sitten koko %&#&:n vinonauhan ja heitin sen menemään. Tein kädentielle ihan vaan tavallisen päärmeen ja olin heti paljon onnellisempi. Sivusauman viimeistelin saumurilla. Sitten vaan pääntien päärme, ja helmafrilla. Sen tein ihan vaan poimuttamalla neljä kankaan leveyttä olevilla kaitaleilla. Siksakkasin kaitaleen reunat, mutta silleen puolihuolimattomasti, ne saavat hieman rispaantua reunoistaan. 

Tämän päivän olen mekkoani testannut ja siihen vallan kovasti tykästynyt. Pitäisi varmaan tehdä toinen samanmoinen. Ehkä jollain syksyisemmallä värityksellä, vielä muutama sentti pois helmasta ja ehkä pienet vekit sivusaumoihin?

Kankaaksi kannattaa valita jotain ohutta, käyttämäni kangas on vanha pussilakana. Kaupasta muuten kannoin ison kassillisen pellavaa. Löytöpalassa oli kirkuvan keltaista pellavaa viisi euroa metri, lähes ilmaista siis! Aion näyttää sille värjäysainetta kunhan pääsen itseni kanssa sovintoon että mitä. Vinkkinä vaan että ko. kaupssa on iso valikoima erilaisia pellavia: paksua ja ohutta, rouheaa ja sileää. Toki liki kaikki ovat valkoisia tai luonnonvalkoisia, mutta kunnon värikylvyllähän niistä saa vaikka minkä värisiä.