tiistaina, syyskuuta 29, 2015

Evoluutio

Sitten viimenäkemän on kirjoneuletakkikin edistynyt ja ottanut ihan uusia kehitysaskeleita.

Vielä pitäisi pinnistellä muutama sentti lisää toiseen hihaan sekä pyöriö. Sitten olisikin enää kaulus ja nappilistat sekä koristelu. Jälkimmäistä odotan jo innolla. Sen verran innolla etten ole pystynyt pitämään itseni kurissa vaan olen mennyt neulan ja langan kanssa ronkkimaan.

Neule muuttuu ihan toiseksi kun se saa kirjontaa ja paljetteja pintaansa. 

Toivottavasti löydän vielä kivat helmiäisnapit. Olikohan kässämessuille tulossa yhtään helmi-nappi-paljettikauppiasta?  

maanantaina, syyskuuta 21, 2015

Paluu arkeen

Vietin viikonlopun Törmälän tilalla Siikajoella 22 muun neulovan naisihmisen kanssa. Ja olihan meillä hauskaa! Tosin myöhään nukkumaan/aikaisin ylös -yhdistelmä ei ole se maailman parhain. Tänä aamuna todella tunsi, että unet ovat jääneet vähiin. Siellä me neulottiin, kehrättiin, kirjottiin ja saatettiinpa jotain pikkasen syödäkin. Saunaankin pääsi ja löydettiin mitä mellevin puolukkapaikka. Tilan 15-vuotias Wekku-koira sai osakseen paljon rapsutuksia ja erinäisiä lässytyksiä. Tuumasi varmaan että onneksi olen kuuro. Kuvia löytyy tuolta Instan puolelta, jos niitä haluaapi päästä tiiraamaan. 

Tiedä sitten olenko parantunut vai täysin sairas, mutta ostokset olivat käsittämättömän pienet. Vyyhti Wollmeise lacea, kartio jotain Colourmartin pitsilankaa, kirjavaa sukkalankaa ja uusi puikkomitta hukkaan menneen tilalle. Siinä kaikki. Tai no tuli mukaan yksi iso pussillinen alpakka-silkkiä. Jos vaikka joku päivä taas innostuisin kehräämään. 

Eilen illalla kotiuduttuani aattelin, että tekisin kirjoneuletakin vartalo-osan valmiiksi. Tarkasti laskin, että etukappaleissa on saman verran kukkasia ja aloitin sitten pääntien. Kunnes sitten tarkastelin uudemman kerran tekemisiäni…päätin mennä nukkumaan. 

tiistaina, syyskuuta 08, 2015

Games of Yarn ja täystyrmistys

Viikonloppuna avasin HBO-kanavan ja istuin tuijottamaan Games of Thronesin 5. tuotantokautta, kutimet kädessä tottakait. Toljottaminen oli sen verran intensiivistä, että siinä kerkisi yksi jos toinenkin kierros hujahtaa ennenkuin heräsin miettimään kokoasioita. 

Levittelin puikoilla mytyssä olevan villatakin alun ja tulin tulokseen ettei rouvan tiheyslaskelmat nyt oikein menneet putkeen. Leveydestä puuttui noin 10 senttiä, jotta takin tulevat napit kohtaisivat napinlävet. Pingottamalla toki saa ihmeitä aikaan, mutta 10 senttiä ehkä on vähän turhan toiveikasta ja turhaa ajattelua. 

Vähän aikaa kasvattelin myrskypilveä pääni päällä kunnes nyhtäsin puikot irti. Etsin toiset puikot, loin uudelleen 217 silmukkaa ja alotin alusta. Toivottavasti 1/2 numeroa paksummat puikot tekevät taian. 

Sitten vaan viimeiset tuotantokauden jaksot pyörimään ja kun viimeisen jakson loppukohtaus oli näytelty, olin entistä enemmän tyrmistyneempi. Hyvä etten kelannut vähän taaksepäin, että jos se loppukohtaus vaikka muuttuisi. Mutta ei. George R. R. Martin minkä menit tekemään!

sunnuntaina, syyskuuta 06, 2015

Jotain kuitenkin

Päätin käydä pellolla, että jos siellä jotain olisi. Kesäkurpitsa  oli paleltunut mutta ennen sitä se oli pukannut ihan oikean kokoisen kurpitsan. Jättikurpitsakin oli tehnyt yhden, greipin kokoisen ja heittänyt henkensä. Fenkoli jaksoi yhä rehottaa. Papuja löysin muutaman ja kun oikein jaksoin kaivaa niin muutama perunakin löytyi. Hyötysuhde ehkä hieman heikohko, maksimissaan kolme perunaa per kasvi. Salaatit olivat edelleenkin viiden sentin mittaisia. En jaksanut nähdä keräämisen vaivaa. Porkkanoita nyhdin muutaman kokeillakseni. Pieniähän nuo olivat. Saivat kuitenkin luvan kelvata. 

Kyllähän näistä ruokaa sai. Onneksi kuitenkin on olemassa niitä oikeita maanviljelijöitä, jotka tuottavat ruokaa. Koska nälkähän se muuten tulisi. 

keskiviikkona, syyskuuta 02, 2015

Hehkuu vaikka pimeässä

Sain valmiiksi Muhu-sukat. Tai no myönnettäköön, että kuminauha pitäisi vielä laittaa paikoilleen. Sitten joku päivä.

Loistavat niityt
Malli: Tiina Kaarelan Puikkomaisterin sukkakirjasta
Lanka: Regia 4-fädig, keltainen 04166, neon vihreä 06626, tumma pinkki 06617, kirkas vihreä 06613, pinkki 06623, valkoinen ja Drops Fabel ruskea
Puikot: 2,5 mm
Fiilis: jopas jopas!

Ohjeessa luvattiin, että nämät neuloo joutusaan ja ihan oikein oli luvattu. Hämmästyin vähän itsekin että miten nopsaan. Kaksi viikkoa siihen taisi mennä enkä neulonut edes joka päivä. 

Kirjoneuleen taika on siinä kun keskittyy kuvioiden rakentumiseen ei huomaakkaan miten paljon tulikin neulottua siinä sivussa. 

Vähän kikkailin silmukkamäärillä, jotta minussa asuva pieni nipottaja sai tietyt kuviot menemään tasan. Pituutta olisi kyllä pitänyt neuloa n. 5 cm lisää, jotta olisivat reilusti yli polven. Kyllä nämäkin polven yli menevät mutta silleen hintsusti.

Nyt pitäisi varmaan palata sen Tirppa-neuleen pariin. Tosin postipoika toi vähän häiritsevän lankapaketin. Saas nähdä kumpi vie voiton. Tai kyllä mä jo oikeastaan tiedän…