sunnuntaina, joulukuuta 18, 2016

Lintukirja


Talitintti istui oksalla. Ihan vielä ei ollut maaliskuu, joten lauluhommat eivät vielä ilmoille kajahtaneet.


Viereisessä puussa oli kuitenkin linnunpönttö, joka oli hyvä käydä jo valmiiksi tarkastamassa. 


Mutta mitä ihmettä tuolla on?


Västäräkki! Mitä ihmettä se tähän aikaan tekee? Västäräkistä vähäsen, vastahan tässä on talven alkuun päästy.


Samaa pohti västäräkkikin. Muuttomatkalla oli nyt sattunut joku virhe. 


Toisaalla hömppätintti tutki talventörröttäjää. Jos siitä vaikka joku pieni makupala löytyisi.

Mutta eipä tuossa, onneksi pipo kuitenkin lämmitti.

Katajassa istui toinen hömppätintti uusi perulaispipo päässään. Mietti niitä näitä.


Niin. Vähän on lähtenyt lapasesta. Posti laittoi viestiä kesken pitaleipien leipomisen, että pakettia olisi tarjolla. Kurvasin renkaat soikeina ja palasin takaisin Arnen ja Carlosin lintukirjan kanssa. Saman iltana neuloin ensimmäisen linnun. Eikä se siihen todellakaan jäänyt.

Arnen ja Carlosin se eka suuri hitti oli ne neulotut joulupallot. Allekirjoittaneelle julekulerit eivät iskeneet sitten yhtään. Lintujen kanssa onkin sitten eri juttu. Linnuilla on kaikilla oma pieni persoonansa, joka tekee niistä niin symppiksiä. Ja onhan nuot kannessa poseeraavat Arne ja Carlos -linnut vaan niin söpöset että!

Kirjassa on malli useampaa kymmeneen erilaiseen lintuun, olkookin niiden kaava aikalailla sama. 


On pipopäisiä talvilintuja, 

on lintuja puutarhasta

on paratiisilintuja

ja kirjolintuja. Ties mitä ja kaikkea. 

Tintti ja västäräkki on neulottu ohuista sukkalangoista ja hömppätintit Rowanin Felted Tweedistä ja Dropsin Karismasta. Lintuja on suht helppo neuloa. Ainoa mikä tuottaa hankaluuksia on pyrstö jos siinä on kuviota. Kuviot ovat monilla linnuilla pystyraitaa, jota ei ole erityisen helppoa neuloa pienellä silmukkamäärällä. Kannattaakin ennen linnun mahaan siirtymistä laittaa joku litteä esine esim. lusikan pää pyrstön sisään ja höyryttää se. Samoin lintu kannattaa höyryttää ennen täyttämistä. 

Kirja on kirjoitettu norjaksi, mutta kyllä siitä tolkun ottaa jos yhtään ruotsia osaa. Ainoa mikä minulle on jäänyt mysteeriksi, on nokan virkkaaminen. Toki jos jaksaisin Google kääntäjää vaivata niin touhu varmaan avautuisi paremmin. Jaksamisen puutteesa olen väkertänyt nokan omin päineni. Kirjasta on tulossa joskus ensi vuoden puolella englanninkielinen versio ja kaitpa se joku päivä suomeksikin taipuu.

Jokaisesta linnusta on oma kaavio ja kirjassa on myös taittuvilla sivuilla perusohje, joka on helppo avata varsinaisen ohjeen viereen. Mun listoilla taitaa olla seuraavaksi sinitintti ja harakka hienone paljettikirjontoineen. Kraak!

tiistaina, joulukuuta 06, 2016

Kotkotuksia

Tässä eräänä päivänä kävin Indiskassa. Siellä törmäsin kivaan lintuaiheiseen mukiin, jonka pikku kanaset jäivät kaihertamaan takaraivoon. Samalla oli muutenkin meneillään jonkin asteinen lintuaiheisen kirjoneuleen kehittely, joten kanaset päätyivät kotkottamaan pipon reunaan.


Kotko
Malli: oma 
Lanka: Tukuwool, sävyissä Sake ja Rae
Puikot: 3 mm
Fiilis: kot-kot-kot

Pipon tekeminen alkoi siis ruutupaperin kanssa puuhaillen. Mallikerrasta tuli aika leveä ja se oli alunperin tarkoitettu ihan eri langalle. Aiottu lanka ei kuitenkaan ollut sitä mitä olisin halunnut, joten vaihdoin lennosta Tukuwooliin. 

Tukuwool on kyllä aivan ihana lanka juuri kirjoneuleeseen. Se käyttäytyy nätisti ja on ihanan pehmoista vienolla lampaan aromilla.

Pipo mallia tilava, koska hiukset. Hiukset pitää saada vaikka ponnarille ja ponnarin pitää mahtua pipon sisään. Muutenkin ajatus kiristävästä piposta on ikävä, niin fyysisesti kuin henkisestikin. 

Tein piposta myös ohjeen, jonka voit ladata tuosta oikeasta sivupalkista ja myöhemmin tänään myös Ravelrystä. Pipo on suht joutuisa neuloa, joten se kerkiää hyvin vielä vaikka pukin konttiin!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Edit. 7.12. Suomitekstistä oli jäänyt pipon korkeusmitta pois. Mitta on 21 cm ja se on nyt korjattu sivupalkista ladattavaan pdf-tiedostoon. Kiitos tarkemmille silmille :)