En ole kovin iso fani kirjavista langoista neulotuille pitsijutuille. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Swallowtail-Shawl


Malli: Swallowtail-shawl
Lanka: itse kehrättyä Falklannin lampaan villaa, n. 150 g
Puikot: 4 mm
Koko: n. 180x80 cm, eli oikein passeli
Fiilis: jes!

Ykkösasia mistä olen iloinen on se, että olen osanut kehrätä pitsihuiviin passelia lankaa. Falklannin lampaan villa on ihanan villaista olematta karkeaa. Ilmavaa, pehmoista ja tuoksukin on oikea villainen.

Vaikka langasta tulikin raidallista niin kaikeksi onneksi raidat vaihtuvat hyvin lempeästi eikä mikään raidoista erityisesti hyppää silmille. Pitsikuviokin näkyy aikas hyvin. Tästä mallista tykkään edellenkin kovasti, huivi oli neljäs pääskynpyrstö. Ja tässäkin olen toistanut ekaa kuviota viisi lisämallikertaa. Että kyllä, pitoon menee!

Lankaa jäi vielä sen verran että taidan tehdä siitä myssyn huivin pariksi.

Sillä välin kun murjotin Elinan lähtöä, postipoika kävi oven takana ja toi pakettia Uruguaysta. (kirjotetaanko se maa noin? Näyttää hassulle).

Hiemanhan moiset väripilkut mielialaa kohensivat.

Mä täällä edelleenkin mökötän naama norsun veellä. Onneksi mulla oli kuitenkin varapyörä että kulkemaan pääsin.

Mutta ettei teillä niin synkkää olisi päätin jakaa teille pienen vinkin. Olen lukenut monesta blogista että Swallow tail huivin nypyt (viisi silmukkaa nurin yhteen) ovat aiheuttaneet enemmän ja vähemmän raivotautikohtauksia.

Laitan tähän videon pätkän, josta toivottavasti saatte selvää miten sen teen. Yritin tehdä mahdollisimman hi-taas-ti että saa paremmin selvää. Tällä tavoin tehtynä se nyppy on vain pieni hidaste.



Lanka on siis työn edessä, noukitaan ne viisi silmukkaa puikolle (se vaikein kohta) ja sormella autetaan lanka alas silmukoitten eteen ja sitten vedetään silmukoitten läpi. Helppoa kuin heinäteko! Toisaalta mä teen kaikki nurjan silmukat näin...

Minulta on tänään työpäivän aikana varastettu polkupyörä Oulun keskustasta Osuuspankin päädystä. Se on viininpunainen, naisten Tunturi Elina. Edessä on musta metallinen kori ja takana valkoinen lastenturvaistuin oransseilla vöillä. Pyörässä on neljä vaihdetta, leveä musta geelitäytteinen satula sekä lenkkaava jalkatuki.

Jos siis moiseen yksilöön törmäät ole hyvä ja ota se talteen sekä ilmoita minulle joko blogiini tai neulova.narttu@gmail.com. Kiitos!

Varmaan kohta poksahdan raivosta...

Multa pyydettiin videota kehräämisestä. Tartuin sitten toimeen.

Ensiksi tosin haluan muistuttaa että mun tapani tehdä lankaa ei ole se "oikea". Ja kyllä, minulla on alemmuuskompleksi sen takia. Toisaalta tykkään tästä tavasta tehdä ja siten saan aikaiseksi lankaa josta tykkään. Joten voiko se olla sitten niiiiin väärin? Ketään en kannusta tekemään tällä tavoin, koska näin tekemällä saa tuhrattua järettömän määrän tunteja. Olkaa hyvät ja opetelkaa se oikea tapa! Koska olen tämmönen pässinpää, perse edellä puuhun läpi harmaan kiven, jatkan valitsemallani linjalla.

Siis asiaan. Aluksi tarvitaan villaa. Tällä kertaa Corridale-lampaan villaa. Tummaa ruskeaa johon on töpötelty väriä. Ihanan villaista olematta karkeaa.

Pötkylästä sitten vetelen ohuen ohutta soiroa vadin täyteen. Tähän menee usempi ilta, mutta siinä se sivussa tapahtuu.


Kun kaikki villa on nyhdetty, aletaan hommiin. Älkää sitten kiinnittäkö yhtään mitään huomiota taustalla vallitsevaan lego-helvettiin. Kiitos. Kuunnelkaa vaikka rullan iloista hyrinää...olikin vähän äänekkäämpi yksilö.



Reippaan viiden tunnin sessioitten jälkeen on valmiina kaksi täyttä rullaa odottelemassa kertausta. Siitä ja valmiista langasta lisää ensi kerralla.

Harmaa päivä. Meren jäällä näytti kuin olisi valkoisessa autiomaassa.

Sinne sekaan siis, uuden villiksen kanssa.

Kirjoneulekaarrokepaitatakkijuttu
Malli: SandnesGarnin ohjevihkosesta, ja löytyy myös Moda lehdestä viime vuoden loppupuolelta
Lanka: SandnesGarn Alpakka, harmaata, pinkkiä, viininpunaista, limenvihreää, oliivinvihreää ja tumman harmaata
Puikot: 3 mm ja 3,5 mm
Napit: aidot helmiäisnapit Nappi-Kikasta
Fiilis: aika hyvä

Aloitetaan langasta. Lanka on ihanan pehmeää ja neulottuna rasvaisen tuntuista. Sitä on hieman haasteellista neuloa tasaiseksi pinnaksi, johtuen varmaan liukkaudesta ja siitä että se joustaa jonniin verran. Mutta muutoin ihana, uusi tuttavuus.

Ohjeessa takki tehdään pyörönä ja leikataan sitten auki. Koskapa en ole ko. tekotapaan äärimmäisen ihastunut, tein takin tasona. Ei se kirjoneuleen neulominen nurjalta mitenkään erityisen rasittavaa ole, mutta niitä langanpäitä sitten vaan pitää ahkerammin päätellä.

Ennenkuin joku kysyy miksi alimmaiset napit ovat auki niin vastaus: eivät mene kiinni, ja siinäpä onkin sitten koko jutun miinusmerkki. Kun neulepinta kerran oli epätasainen ajattelin että kastelu ja kuosiin oikominen tekisivät asialle jotain hyvää. Asettelin neuleen kuivumaan, ei siis mitään pingottamisia eikä semmosia. Kun takki oli kuivunut saatoin todeta että hihat olivat venyneet useamman sentin kuten myös helma. Sen takia alimmat napit ovat sen verran alhaalla että ei mene enää kiinni. Leveä persaus nääs. Tai menee ne kiinni muttei erityisen nätisti...Että semmoista. Toisaalta saatoin hieman tulkita ohjetta luovasti että helmaan saattoi senkin takia tulla pari ylimääräistä senttiä.

Mutta muutenhan tää on ihan kiva. Niin ja ohjeessa on ruutupiirroksessa yksi virhe kaarrokkeen kohdilla. Sinne on merkattu tumman harmaa yhteen kuvioon mutta sen pitää olla viininpunainen. Sen näkee kyllä kun kattoo kuvaa.

Nyt takasin järkkäämään synttäreitä, moi!

Mopo kenties hieman keuli muttei lähtenyt lapasesta leimasimien kanssa touhutessa.

Maanantait ovat aina, noh, maanantaita. Tänään oli kuitenkin hyvä maanantai koskapa kotona odotti paketti ja toinenkin.

Ekasta paketista löytyi hartaasti odotettu kirja. Eräästä englantilaisesta nettikaupsta, jonka palvelu oli kyllä vähintäänkin huonoa. Se on kumma että sähköpostiyhteydet ja muu kommunikointi alkaa vasta kun ärähtää PayPallin kautta. Siksi en laita linkkiä mistä ostettu. Ko. kaupan sivuilla toivotetaan edelleenkin hyvää joulua...

Mutta muutenhan kirja on vallan hurmaava, vaikka painojäljestä voisin kyllä napista. Näyttää että kirja on joko tehty keskitasoa huonommassa digipainossa, tai sitten sivut on kopiokoneella kopsattuja. Paperi ainakin tuntuu kopiopaperilta. Kun ei noista em. asioista valita niin lukemista ja katseltavaa sekä neulottavaakin varmasti löytyy. Ravelrylstä katsoa kirjan malleja, jotka ovat ihastuttavia.

Toisessa paketissa oli Japanin ihmeellisyyksiä. Ikuihania pikku leimasimia, kangasleimasinväriä (ei kuvassa) sekä kangasta. Kylkiäisinä tuli kuvioituja nenäliinoja ja tuommoinen leimasimilla koristeltu nauhanpätkä. Se on hassua miten pienikin lisäextrabonus saa mielen iloiseksi.

Niin ja niille jotka kärkkyvät kuvia mun kaarroketakista, malttakaa vielä viikonloppuun että olen kotona yhtäaikaa päivänvalon kanssa. Takki on kylläkin valmis. Varoitan ettei siitä tullut niin ihana kuin luulin...

Sain aikaiseksi piiloteltua ne kaarroketakin langanpäät. Pieni Suklaapuoti devarilta pyörimään ja langat piiloon. Tosin sitten vaivasi krooninen suklaantuska...Enää olisi napituslistan ja kauluksen neulomiset jäljellä, mutta kun rukilla rellestäminen on taas vienyt mennessään.

Falklannin lampaan villan kutsuivat, ja kutsua ei voinut vastustaa. Ko. kuitua oli todella helppoa ja huoletonta kehrätä. Siitä saa todella tasaista ja se tuntuu mukavalta. Eivätkä väritkään hullummat ole.

Kokonaissaldo kolmelle vyyhdelle on 200g/740 metriä. Huivihuivihuivi!?

Se postissa tullut glitteri kasa suorastaan kiljui langaksi. Sitä tosin oli sen verran vähän että piti keksiä jokin kaveri kerrattavaksi. Onneksi varastoista löytyi violettia merinoa ja jämäpaloja pinkkiä sekä tummaa ruskeanviolettia merinoa. Sekaan vähän kirkkaampaa violettia huovutusvillaa. Vaikka en ehkä olisikaan ekana hihkumassa glitterilankojen perään, niin tämä näyttää musta niin hauskalta ettei määrää eikä rajaa. Strategiset 50g/104 metriä. Tulisiko vaikka joku pikku kauluri?

Mutta nyt lupaan kautta kiven ja kannon että teen ne napituslistat. Tai mörökölli minut vieköön. Jos ei siis kuulu mittään niin ollaan siellä korpikuusen kannon alla.

Sain eilen postia ison rapakon takaa ja olen vallan täpinöissäni.

Karstattuja villalevyjä. Värit, pehmeys, kaikki. NAM! (Bambua, alpakkaa, corridale-villaa, kid-mohairia...)

Tästä glitterillä varustetusta poika halusi itselleen paidan...ei taida kuitenkaan ihan riittää :)


Hieman pelottaa osaanko kehrätä noista mitään.

Haa-haa! Mä taisin keksiä miten saan siitä Naturwollesta ei niin päätä särkevää:

Sekä huomasin sen tietyn pisteen, jolloin neuleesta tulee mahdollisimman epäkiinnostava:

Värkkäsin Tervaa ja höyheniä huiviin lisää lankaa ja persielleen meni.

Tokihan tämä on vallan ihanaista ja kaikkea 454 metrin edestä.

Mutta kun se on liian ohutta! Täytyy keksiä suunnitelma B. Tosin ei hajuakaan mikä se olisi, kyllästyttää koko huivi. Kaarrokeneulekin junnaa paikoillaan. Tai ei junnaisi jos vaan tekisin sitä enkä haahuilisi.

Kiitos A:lle kuvaajana toimimisesta.

Forest & Frill

Malli: Tiny Owl Knits (Ravelry)
Lanka: itse kehrättyä tumman harmaata suomenlampaan villaa, 350 g
Puikot: 5 mm
Koukku: 5 mm
Hakaset: Nappi-Kikasta
Fiilis: jepjep!

Mukava pikku neule joka tuli neulottua muutamassa päivässä. No, tosin liki kahteen kertaan kun eka tein jääräpäisesti liian pientä. Mikähän siinä muuten on että joskus vaan pitää uhmakkaasti jatkaa vaikka melko varmasti tietää tekevänsä väärän kokoista? Ja sitten harmittaa kun pitää purkaa.

Langan olen kehrännyt jonkin aikaa sitten varastoon odottelemaan oikeaa kohdetta. Ja tähän pikku nuttuseen tämä olikin oikein passelia. Palmikoista tuli ihanan muhkeita! Lisäksi väri - joka ei siis kuviin ole halunnut toistua lähellekään oikein - on ihanan eläväinen. Pitsiä olisi ehkä voinut virkata yhden kierroksen lisää, mutta siihen ei ollut enää tarpeeksi lankaa.

Viime vuonna aloitin oman kamppikseni vähentää lankavarastojani. Sen kanssa nyt mitenkään erityisesti en onnistunut, saldona vajaa -1,6 kiloa. Ties kuinka monta kiloa tuli tilalle...Tänä vuonna voisin yrittää saada kaksi kiloa rikki. Homma on sinänsä hankala kun varastot ovat lähinnä jämiä, täyttä kerää saa etsiä. Niin ja sekin mikä sitten lasketaan varastolangaksi? Itse olen pitänyt muutamaa kuukautta rajana. Jos kerät sen kauemmin nurkissa pyörii niin ne lasketaan. Joten silloin voisin aloittaa tämän vuoden tilini tähän neuleeseen käytetyillä langoilla.