Tuplatäti

Keskiviikkona minusta tuli tuplatäti! Pojille syntyi pieni serkkutyttö. Tai no pieni ja pieni: 4 440 g. Tästä intoutuneena aloin heti selata erinäisiä mekkomalleja, jotain pitsistä hattaraa kiitos. Lankaakin piti hommata, vaaleanpunaisena tietenkin. Minusta on aivan ihana tehdä kerrankin tyttölöitten vaatteita.

Kiitos tunnustuksia minulle jakaneille: Miia Rebekka, Kati, Oranssi, ja Kokopäiväneuloja. Luulitte tietysti että olin unohtanut? No melkein, mutten ihan :) En nyt tähän hätään osaa listata mitään uusia taikka edes vanhoja listauksia itsestäni.

Palstalla ja pihalla

Palsta on täydessä kukoistuksessa. Sinänsä harmi että vasta nyt, koska hallayön uhka on aina olemassa näin loppukesästä. Parsakaalisato on vasta kypsymässä ja auringonkukkien nuput pullistelevat. Krassitkin ovat vasta nyt parhaassa iskussa. Toivotaan lisää lämpimiä päiviä ja öitä.

Toisaalta takapihalla kukkivalla esikolla on täydellisesti kalenteri sekaisin. Nauhus pukkaa kukkaa ja liki mustat unikot heiluvat tuulessa. Pihan koivut ovat jo keltaiset. Tänään piilotin ensimmäiset sipulikukat maahan. Kepeät mullat krookuksille, kirjopikarililjoille, tulppaaneille, narsisseille ja jättilaukalle. Keväällä nähdään!

Löytö Fynd!

Tässä joku aika sitten kaakatin kovasti siitä japanilaisesta misanga-kirjasta. Tuli mainittua että innostusta on kovasti mutta ohjeiden tulkinnassa on pientä haparointia. Eräs ystävällinen sitten tarjoutui käännösavun kanssa. Ja minä sitten huonona ihmisenä yksinkertaisesti unohdin lähettää kuvan tekstistä, anteeksi. Ei ole muuten ainoa asia, joka on päästä haihtunut samantien. Mistähän saisi ostettua lisämuistia?

Eipä kuitenkaan huolta: onneksi meillä on Pinterest! Sitä kautta löysin friendship bracelet sivuston, jossa on kaikki mahdollinen infomaatio niin ohjeista kuin malleistakin. Löytyy kuvalliset selitykset eri solmuista ja niiden yhdistelmistä. Ja joka ikisessä mallissa on todella selkeät kaaviot miten homma hoituu.

Joten ei muuta kuin muliinilankoja ostoskoriin ja hommiin. Kovaa äkerrystähän se on, mutta kyllä se ankan sukulaiseksi on tunnistettavissa! *tohkeilee*

Palstalla on sadonkorjuujuhlat käynnissä. Eilen sain siltä ensimmäisen parsakaalin ja voi että miten hyvää se oli! Kesäkurpitsaakin tunkee aikas valtavia määriä. Ihan pitänyt alkaa ohjeiden hankintaan. Löysin semmoisen muhennoksen, johon tulisi homejuustoa ja kermaviiliä ja valkosipulia ja kaikkea. Varmaan hyvää, mutta veikkaan että kaksi tiettyä pienikokoista ihmistä taloudessamme saattaisivat olla pahoinvoivan näköisiä muhennoksen edessä.

Edit. Lisäsin linkin, kö unohtui...

+ 4°

Aamulla oli aika kylmä. Lähetin lämpimiä ajatuksia plantaasilla kärvisteleville kesäkurpitsoille ja parsakaalin kasvaville kukinnoille. Pysykää rohkeina!

Pyörän selässä paleli niin käsiä kuin korviakin. Miten se on niin vaikeaa muistaa että + 4 ° on kylmää? Vastaneulotut lapasetkin olisi olleet.

Johnny Rotten Anarchy Mittens

Malli: Suzanne Stallard
Lanka: Drops Lima, vaalean sinistä, luonnon valkoista ja punaista, kerä kutakin
Puikot: 4 mm vai oliko ne muka 4,5 mm? Kyllä ne 4 milliset oli.
Fiilis: lämpöset

Kolmen värin kirjoneule on kyllä niin syvältä ahterista ei mitään rajaa eikä määrää. Onneksi keskellä lapasta oli edes muutama kierros ettei tarvinnut kuletella muita kuin yhtä väriä. Tiheyskin päätti olla jotain ihan muuta kuin ohjeessa, joten piti miettiä kaikki uudelleen. Jätin ranneosan neulomatta ja aloitin suoraan lippukuviolla. Sitten vähän tuumasin peukalon paikkaa ja siinähän se. Vähän ehkä pikkasen isot. Pysyvät kuitenkin kädessä eivätkä tipahda maahan, vaikka kuinka seisoisi tumput suorina.

Pitäisi neuloa muutamat muutkin lapaset. Vaikkapa Horatio and Oren
ja Perianth.

Mutta nyt ensin kuitenkin virkataan niin että tyrät rytkyy.

Sadonkorjuumaiskis

Menin eilen pellolle rikkaruohoja kitkemään ja palasin kolmen ison kesäkurpitsan, punasipulinipun ja hernekulhollisen kanssa. Siitä sitten pohtimaan mitä niille tekis.

Muistin nähneeni Pinterestissä kesäkurpitsa piirakan kuvan ja sitä sitten metsästämään. Alkuperäinen ohje löytyy täältä

Sitruunatimjamit puuttuivat kaapista enkä muutenkaan jaksanut itkettää niitä kesäkurpitsaviipaleita niin kauaa, mutta hyvää siitä silti tuli.
Ainesosina jauhoja, voita, valkoviinietikkaa, kesäkurpitsaa, vuohenjuustoa, suolaa, pippuria ja oliiviöljyä.

Ja ohjehan menee kutakuinkin näin:

1 1/4 kupillista vehnäjauhoja
150 g voita

Nypi voi ja jauhot muruksi. Lisää yksi teelusikallinen suolaa ja yksi ruokalusikallinen valkoviinietikkaa sekaan. Puristele isoksi palloksi ja laita jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi ja ripottele niille suolaa. Odottele jonniin aikaa ja pyyhi viipaleen pinnalle helmeillyt neste pois.

Kauli taikina jauhotelulla leivinpaperilla suurinpiirtein ympyräksi. Leikkaa vuohenjuustosta pieniä paljoa ja ripottele ne taikinan päälle. Ripottele juuston päälle mustapippuria. Laita kesäkurpitsaviipaleet kulhoon ja kaada sekaan pieni loraus öljyä ja pyörittele ympäriinsä. Lado kesäkurpitsat pohjan päälle. Ripottele vielä päälle pikkaisen suolaa ja loraus öljyä. Laita piirakka uuniin 200°/n. 45 min.

Aikas bueno hyvää. Tosin pienten ihmisten kanssa piti aikalailla vääntää että suostuivat maistamaan.

Sushin kanssa on otettu uusintaerä. Tällä kertaa tuli jo paljon edistyksellisempiä versioita. Nättivät hyviltä ja maistuivat niin hyviltä että söin itseni ihan ähkyyn. Pienillekin ihmisille kelpasi.

Solmussa

Joskus teini-ikäisenä tuli väännettyä ystävärannekkeita, ja kun niiden ohje oli uusimmassa Mollie Makes -lehdessä, niin pitihän niitä taitoja vähän verestää. Vaikeaahan se ei ole, solmua solmun perään vaan. Mutta millään en meinannut muistaa että miten siihen sitten sai tehtyä rastia ja ruutua ainaisen v-kuvion lisäksi. Etsyssä sitten törmäsin japanilaiseen Misanga promise ring -kirjaan, ja se sitten piti lennättää tänne.

Kirjaa on nyt tutkittu ja pitää todeta että olisi ihan kiva jos ymmärtäisi japania. Kuvathan on tosi selkeät kuten aina japanilaisissa kässäkirjoissa aina, mutta muutama kohta siellä on jossa kielitaitosta olisi hyötyä. Olen yritänyt tehdä sellaisia nauhoja joissa on loimilangat ja sitten se kudelanka. Haluaisin kovasti tehdä esim. tämmöisiä pupuja:

Eilen illalla yritin yhden toisen mallin kanssa mutta siitä kyllä tuli niin rupista että. Siinä on joku kikka miten se solmu pitää missäkin kohtaa tehdä ja se ei oikein ole auennut. Jospa ne puput sitten joku päivä.

Anarkiaa Patelassa

Se saaplarin hiha. Kaikista pyhistä lupauksista ja ukaaseista huolimatta, hylkäsin sen. Tympiminen oli sen verran korkella käyrällä että keksin kaikkea muuta tekemistä, jotta ei tarvitsisi neuloa sitä. Siinä vaiheessa kun lattiakaivon pesu alkoi tuntui mielenkiintoiselta vaihtoehdolta, heitin kutimen sivuun ja pistin puikoille jotain ihan muuta.

Että näin anarkistisia ne keski-ikäistyvät sitten osaavat olla.

Rentahelekku-härpäke

Eli epämääräinen vaatekappale. Edellisellä Tornio-Haaparannan vierailulla ostin trikoisen härpättimen, jonka rakenne vaivasi. Piti ihan levitellä sängylle ko. vaatekappale ja tarkastella että miten mikäkin osa menee. Ja varsinkin: voisiko tämmöisen neuloa. Sitä pari päivää tuumasin. Tuumaamisen jälkeen piti ihan yhtäkkiä kesken sukan neulonnan hyökätä sitä neulomaan ja katsoa oliko ajatus oikea. Olihan se.

Rentahelekku-härpäke
Malli: oma, rakenne tosin apinoitu kaupan vaatteesta
Lanka: BG Garn Tussah Tweed, 250 g
Puikot: 3,5 mm
Fiilis: oho oho

Vähän olen itekin yllättynyt miten siitä tuli just semmonen kuin ajattelinkin. Hyvä mäihä. Kuvat ovat kissan ulkoiluttamisen lomassa, eli vähän sitä sun tätä ja mitä sattuu. Sopivat teemaan.

Ja täl viisiin se syntyi:

Luodaan 490 silmukkaa, joista 140 oikeaan etukappaleeseen, 210 takakappaleeseen ja viimeiset 140 vasempaan etukappaleeseen. Silmukkamerkit kappaleiden väliin. Helmaan tulee 11 kierrosta ainaoikeaa eli 6 nurjan raitaa. Molemmissa etureunoissa on 8 silmukkaa, jotka neulotaan aina oikealla. Helman aina oikean jälkeen neulotaan sileää oikeaa.

Niin ja tiheys on jotakuinkin 18 s x 31 krs = 10 cm

Kavennukset oikeassa etureunassa tehdään joka 4. krs 8 etureunasilmukan jälkeen neulomalla ssk eli kaksi silmukkaa takareunoistaan yhteen. Vasemmassa etureunassa neulotaan kaksi silmukkaa yhteen ennen viimeistä 8 silmukkaa. Sivujen kavennukset tehdään joka toinen kierros. Kolme silmukkaa ennen silmukkamerkkiä: 2 yht. 1o, hyppää merkin yli, 1 o ssk. Näin sivu"saumaan" tulee nauhakavennus. Jos tykkää huomaamattomammasta niin eka kavennus ssk ja toinen kavennus 2 yht.

Silmukoiden luomisen jälkeen neulotaan 3 krs ainaoikeaa ja aloitetaan kavennukset. Etureunoissa siis joka 4. ja sivuissa joka 2. krs. 11. krs jälkeen vaihdetaan sileään oikeaan, ja etureunoissa ne 8 silmukkaa, joilla jatketaan ainaoikeaa.

Neuloa nitkutetaan kunnes takakappaleen puolella on jäljellä 80 silmukkaa. Kädenteitä varten päätetään merkkien molemmin puolin 6 silmukkaa. Eli neulotaan 6 silmukkaa vaille merkki ja päätetään 12 silmukkaa. Neulotaan seuraavaan merkkiin ja päätetään 12 silmukkaa ja neulotaan rivi loppuun. Etureunaan tehdään kavennukset, jos on kavennuskierros.

Jatketaan vasemman etukappaleen kanssa. Etureunassa tehdään edelleen kavennus joka 4. krs ja kädentien reunassa kavennetaan 4x1 silmukka pois joka toisella kierroksella. Neulotaan ensin yksi silmukka ja sitten ssk. Jatketaan kaventaen etureunasta niin kauan kunnes etukappaleella on 18 silmukkaa. Katkaistaan lanka ja jätetään silmukat odottelemaan.

Oikea etukapple tehdään samoin, kädentien kavennus toki kallistuu eri suuntaan eli neulotaan ssk:n sijasta 2 yhteen.

Takakappaleella tehdään kädentien muotoilut samoin kuin etukappaleilla, eli 4x1 silmukka pois kummastakin kädentien reunasta ja kavennus joka toisella kierroksella. Takakappale neulotaan n. 2 cm lyhyemmäksi kuin etukappaleet. Sen jälkeen neulotaan 10 krs ainaoikeaa. Viimeiseksi neulotaan oikean puolen kierros. Takakappele nurjapuoli itseen päin ja kolmen puikon päättelyllä päätetään vasemman etukappaleen silmukat kiinni takakappaleeseen. Niiden jälkeen päätetään seuraavat 24 silmukkaa takakappaleen pääntieltä (jos oikein laskin) ja loput 18 silmukkaa taas kolmen puikon päättelyllä kiinni oikeaan etukappaleeseen.

Hihat tehdään ylhäältä alas. Tässä vaiheessa pitää muistuttaa että muistiinpanoja ei tullut tehtyä, joten silmukkamäärät voivat olla vähän mitä on. Epätasaisesta langasta on vähän vaikea laskea jälkikäteen. Noh, kädentieltä poimitaan 72 silmukkaa. Silmukkamerkit kainaloon sivusauman keskelle ja ylös olkapään keskelle. Merkkien välissä siis 36 silmukkaa. Neulominen aloitetaan kainalosta. Neulotaan 6 silmukkaa yli olkapään merkin ja tehdään wrap and turn eli suomeksi, tuodaan lanka työn oikealle puolelle, nostetaan seuraava silmukka, viedään lanka työn nurjalle puolelle, palautetaan nostettu silmukka takaisin vasemmalle puikolle ja käännetään työ. Olkapäämerkin voi tässä vaiheessa poistaa. Seurava kierros siis nurjalta. Neulotaan taas 6 silmukkaa yli olkamerkin ja wrap and turn. Jatketaan oikealta puolelta ja neulotaan yksi silmukka pidemmälle. W&t kohdassa jotkut neulovat käännössilmukan ja sen päällä olevan langan yhteen, mutta tällä kertaa neuloin sen kohdan ihan vaan tavallisesti eikä mitään reikiä jäänyt. Jatketaan neulomista aina yksi silmukka per puoli pidemmälle, kunnes ollaan 6 silmukan päässä kainalomerkistä. Sitten jatketaan hihan neulomista tavallisesti pyörönä. Siihen viimeiseen oikealla puolella olevaan w&t kohtaan tulee helposti reikä, joten siinä kohdin poimin langan silmukoiden välistä ja neuloinen sen silmukan kanssa yhteen.

Hihassa kavennetaan kainalomerkin molemmin puolin 1 silmukka pois 4. krs välein, kunnes hihassa on jäljellä 40 s. Sitten jatketaan neulomista kunnes hiha on sopivan pituinen ja sitten vielä 9 krs ainaoikeaa ja silmukoiden päättely. Toinen hiha samalla tavalla.

Enää se raskain vaihe jäljellä, itsellä meni liki pitäen viikko ennenkuin tämä kohta valmistui: lankojen päättely. Sitten voi neuleen kastella ja kevyesti pingottaa tai mitä nyt haluaakin.

Sittenhän se on valmis!  Ja kaikki varmaan tajuaa ja ymmärtää että näin tekemällä saa sellaisen paidanretaleen, joka passaa minulle. Kokoa on kuitenkin helppo muuttaa jos osaa vähän laskea. Sivujen kavennuksia voi esim. tehdä harvemmassa tai lopettaa kavennusten teko kokonaan kun takakappale on sopivan levyinen omaan selkään nähden. Sama pätee etukappaleeseenkin. Jos pituutta haluaa lisää, niin voihan niitä silmukoita luoda enemmänkin. Kannattaa kuitenkin huomata että silmukat eivät vähene samalla määrällä, koska niitä tehdään eri määrä eri kierroksilla. Taikka voi ottaa käyttöön vähän paksumman langan. Mahdollisuudet ovat monet.

Nyt jatketaan epätoivoisesti pakkopullahihan parissa. Olen suunnitellut jo aika monta työtä, jotka saan aloittaa heti kun hiha on valmis.

Palstajuttui

En olekaan muistanut kertoa tarkemmin palstajuttuista, joten kerrotaan nyt. Sillon pari kuukautta sitten siellä näytti suht ankealta, nyt on kasvu täydessä vauhdissa. Viikko, kaksi ehkä ollaan jäljessä verrattuna normikesään.

Alakulmassa rehottaa herneet, niiden takana parsakaalit. Sitten kurpitsaa ja niiden takana kesäkurpitsaa.

Parsakaalintaimia laitettiin maahan liki kolmekymmentä. Eilisen tarkistuslaskennan myötä todetiin kasveja olevan nyt vähän alle 20. Osa kuolla kupsahti, osan söi toukat ja muutama katkesi kovassa tuulessa. Silloin taimivaiheessa mietin että tulipa istutettua harvaan. Enää en mieti moisia.

Samoin nämä punakaalit, tai mitä nämä sitten olivatkaan, tuli istutettua liian tiheään. Noh, tästähän sitä oppii. Jos ovat hyviä niin pääsevät myös ensi vuonna viljelykseen.

Myös palsternakkaa on tulossa muutama kappale. Nyt vaan pohdin että milloin niitä sitten oikein nostetaan ylös? Juurekset ovat aina rasittavia kun niiden kokoa ei voi etukäteen tietää. Fenkolin kanssa kävi vähän huonommin. Yhdeksästä taimesta henkiin jäi vain yksi. Muitten tilalle kylvin pensakranssia, joka on vielä säälittävän pientä. Varsinkin kun joku mato ihastui niiden taimiin ikihyviksi.

Kesäkurpitsa rehottaa. Tämä vuonna niiden puskat ovat kasvaneet aivan jättimäisiksi. Lajeina vihreää ja keltaista.

Ja näyttää sille että tässäkin taloudessa kohta mietitään että mihins kaikkeen sitä kesäkurpitsaa sitten voisi oikein upottaa.

Sitten on vielä keräsalaatit, jotka nekin kasvavat liian tiheässä, tarhuri ei ole pysynyt haventamistahdissa mukana. Niiden takana mangoldia, joiden lehtien kasvua siis innokkaasti kytätään. Sekä ylikasvaneet rucolat. Ne kerkisivät jossain välissä reuhahtamaan niin että pääsivät kukkimaan. Annoin sitten olla. Pitäisi kylvää niitä lisää. Jos viittii taikka jaksaa.

Tällä kertaa kotiinviemisiksi keräsin yhden keräsaalaatin, pari oksaa rosmariinia, kaksi punasipulia sekä kourallisen sileälehtistä persiljaa. Semmosia sinne palstalle.

Muutoin viikonloppu on sujunut pakkopullahihoja vääntäessä. Tökkii ja pahasti. Välillä on pakko tehdä jotain muuta, vaikka kehrätä Bertan kanssa.

Saalistamassa

Käytiin Bertan kanssa pellolla saalista hakemassa. Mukaan tarttui niin vuonankaalta, mangoldia kuin ensimmäiset kesäkurpitsatkin. Bertan saalis jäi vähän laihemmanlaiseksi, joten hälle kotona iso pala raakaa paistijauhelihaa, joka on Bertan herkkua.

Mangoldeista tehtiin kääryleitä, jotka olivat niin hyviä ettei mitään määrää eikä rajaa. Täytteenä ruskistettua jauhelihaa. Siihen sekoitetaan paketti tuorejuustoa, parmesanijuustoa raastettuna, yksi ykskyntinen valkosipuli silputtuna, kananmunankeltuainen, suolaa, pippuria ja sokeria. Mangoldin lehdet huuhtelin ja niiden päälle kaadoin kiehuvaa vettä. Siten lehdet saa notkeiksi täyteen laittoa varten. Täytettä lehdelle ja lehti kääryleeksi. Ladoin vierekkäin uunivuokaan. Vähän korppujauhoa ja parmesania päälle ja uuniin hetkeksi. Täytettä jäi vähän yli, joten kipaisin takaisin pellolle ja toin mukanani kaksi kesäkurpitsan kukkaa ja nekin täytin mangoldikääryleiden kaveriksi.

Kääryleiden kaverina popsittiin kesäkurpitsat ja vuonankaalisalaatti viinilehdillä höystettynä. Olisin voinut syödä vaikka kuinka monta! Nyt vaan odotellaan että mangoldit kasvattaisivat lisää suurempia lehtiä. Tässä odotellessa oli hyvä päätellä langanpäät ja asetella Retale kuivumaan. Bertta ystävällisesti avustaa: "Minä pidän tästä kiinni, etsi sinä se nuppineula."