perjantaina, maaliskuuta 10, 2017

Krysanteemipipo

Edit. 13.3.2017.Ohjeen kaavioon on tehty muutama korjaus. Sieltä puuttui kaikesta kyttäämisestä huolimatta nurjan brioche silmukan merkkejä nuppien välistä. Samoin olen selkiyttänyt kaavioon 3- ja 5-silmukan lisäysten jälkeen neulottavat silmukat, jotka ovat siis oikea brioche silmukka ja tavallinen nurjasilmukka vuorotellen.  Lehtien kärkiä olen tuijotellut ohjeesta, mutta minusta ne ovat oikein. Brioche loppuu lehtien kärkien osalta siihen viimeiseen kavennukseen. Sen jälkeen jatketaan tavan oikeaa ja nurjaa. Tämä ainakin minulta unohtui useaan otteeseen, ja tuli neulottua vähän pidempiä kärkiä kuin oli tarkoitus. Uusi pdf-tiedosto on nyt linkitettynä.

Sain tuossa joku aika sitten toiveen Annilta tehdä pipo ohjeineen Krysanteemikämmekkäille kaveriksi. Siinähän vähän kävi silleen kuten aina: mopo karkasi käsistä. Oliko yllätys?

Koko prosessi lähti liikkelle notelapulle tehdystä piirustuksesta: pipo, jonka alareunassa oli erilaisia kukkasia. Puikot käteeen ja annettiin mennä. Prosessin aikana huomasin aina piirtäneeni kukkaset tietyllä tapaa mutta neuloneeni ne ihan toisin. Kun tein ne niinkuin olin alunperin piirtänyt sekä keksin toisen tavan tehdä kukan nuppuset niin taivas kirkastui ja sata salamaa iski tulta. Se oli menoa sitten. Aino pulma ettei taloudessa ollut sopivaa lankaa. 


Onneksi Haukiputaalla on Tuulian paja, josta lauantaisena neulemiittipäivänä kaappasin mukaani kivaa suomenlampaavillaa nimikkeellä Louhetar mitä kauneimmissa väreissä: kuningatar ja vilja. Eikä siinä nokka kovin kauaa tuhissut ja ensimmäinen oikea pipo oli valmis. 

Pieni ongelma muodostui siitä, että käyttämäni lanka ei ole enää Tuulian valikoimissa. Korvaavaksi langaksi Tuuli ehdotti Louhitar II -lankaa, joka on pikkuisen ohuempaa. Lisäksi halusin kokeilla, miltä pipo näyttäisi joissa riemastuttavissa väreissä, esimerkiksi Foolsgold ja Saltytales. Tähän ongelmaan löytyi ratkaisu Titityystä. Sieltä tuli paketti niin pikaseen kun postipoika tänne ylämäkeen jaksoi juosta. Sitten taas lankaa puikoille ja kohta oli toinen pipo valmiina. Lankana sis Hedgehogin Merino DK. Pipon tuntu ja luonne muuttui heti kertaheitosta toisenlaiseksi. 

Eikä siinä vielä kaikki, koska koitti se riemun hetki nimeltä kaavion piirtäminen. Inhoan syvästi kirjoitettuja ohjeita. Siis niitä rivi riviltä ja silmukka silmukalta kirjoitettuja. Niistä kun ei pysty lainkaan hahmottamaan mitä on tulossa ja jos johonkin kohtaan tulee virhe niin sen paikallistaminen on ihan hanurista. Joten kaaviota peliin. Tähän väliin voitaisiin laittaa joitain ärhenteleviä ja ehkä pari rumaakin sanaa. Kaavio kuitenkin tuli valmiiksi. Lähinnä ongelma taisi olla siinä, etten osaa kirjoittaa numeroita ja on ihan jees vaikka jättää pari numeroa välistä ja sitten ihmetellä kun ei mätsää. 


Kun kaavio oli valmis niin pitihän se testata. Tongin laatikoitani oikein urakalla ja löysin Tukuwool Sockin kaksi vyyhtiä sävyissä Syli ja Selja. Seljaa en ehkä ihan omimmaksi värikseni tunnista mutta nyt annettiin mennä. Oman kaavion lukeminen on muuten täyttä tuskaa, koska osasin mallin jo ulkoa. Briochessa on se mukava puoli, että kun sitä oppii lukemaan, niin kaaviota ei tartte ihmeemmin katsoa.


Myös aina niin näppärä Outi myös testasi mallin ja ainakin hänen instakuvansa perusteella voisin olla sitä mieltä, että hienolta näyttää. Outi oli valinnut pipoonsa tummaa suomilammasta taustalle ja jotain iloisenkirjavaa käsivärjättyä kuvioksi. Annin pipo vielä on tekosessa, en vain enää malttanut pidätellä ohjeen julkaisemista. Varsinkin kun Tukuwool versio saattaa olla tällä hetkellä Edinburghissa lankafestareilla. Hedgehog-version taasen unohdin laukun kera erääseen kauppaan Jyväskylässä. Toivottavasti äiti saa pelastettua sen sieltä..


Tekniikkana pipossa on siis brioche, jota täydennetään oikein-nurin-kierroksilla. Itse en pitäisi mallia erityisen vaikeana, aluksi kannattaa laskea huolellisesti paikat, josta kukkavanat lähtevät. Kaavioon on merkitty kukkavanojen keskiruodit punaisella, joten kun aina kohdistaa ne paikoilleen, niin hyvin pärjää. Pipon reunuksessa on perusbriochea. Luotu silmukkamäärä näyttää aluksi siltä, ettei se voi mitenkään riittää, mutta kyllä se riittää. Brioche-neulos kun avautuu oikeisiin mittoihinsa kahden kierroksen jälkeen. Itse käytin pipossa 60 cm pyöröjä, jotka ensimmäisillä kierroksilla ovat pikkasen hankalat. Jos ne tuntuvat täysin mahdottomilta, niin aloitukseen voi käyttää sukkapuikkoja tai 40 cm pyöröä. Päälaen kavennuksiin käytin sukkapuikkoja silmukoiden vähentyessä. 

Pipon aloitusreuna on n. 50 cm ja se venyy ainakin 60 cm saakka. Pituutta pipolla on noin 23 cm, joten sinne mahtuu tukka alle vaikka nutturalla. Jos halut kapoisemman pipon, niin piposta pystyy ottamaan muutaman silmukan pois kuvioiden välistä. Muista, että aloituksessa silmukoita pitää olla parillinen määrä, muuten brioche-neulos pöyrönä ei onnistu. 


Ohje löytyy pdf-tiedostona tuosta reunasta. Dropbox perkule on vain mennyt muuttamaan systeemejään, joten tiedostot eivät enää aukea suoraan, vaan ne pitää erikseen ladata. Lisäksi palvelu tyrkyttää lataajalle Dropboxia, mutta palveluun ei ole pakko tehdä tiliä ladatakseen tiedoston. Muutenkin minun pitää siirtää kaikki jakelussa olevat ohjeet niin blogissa kuin Ravelryssäkin uuden linkityksen alle. Yritän hoitaa tämän viikonlopun aikana, joten voipi välillä olla, ettei joku linkki toimi. 

Neulomisen iloa!

8 kommenttia:

  1. Jäi Jväskylään? Voi sun surkia! Jospa vielä löytyy. Aika reissuhenkisiä pipoja muuten, jos yksi on hukassa, toinen ulkomailla ja kolmas.. niin, onko varmasti tallessa?:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttävät olevan liikkuvaista sorttia :) yksi on jo kuitenkin pelastettu

      Poista
  2. Voi, Soile, kuin hienon mallin taas tempaisit! Mun suosikki näistä on Tukuwool-versio. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tukuwoolista piposta tulee kivan keveä. Tämmöisille kevät keleille sopiva. Louhitarversion voi sitten pistää päähän kun pakkanen paukkuu kunnolla. Hedgehogia sitten kun haluaa olla vähän fiinimpi :)

      Poista
  3. Ihana pipo! Pakko kyllä päästä neulomaan tämä itselle vaikka brioche ei omiin lempitekniikoihi kuulukkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tässä on aika vähän sitä briochea. Suurimmaksi osaksi pärjää tavan oikealla ja nurjalla silmukalla.

      Poista
  4. Voi huokaus, mitä myssyjä! Suosikkini on tuo Hedgehogin riemunkirjava, ja lila-vihreä ja ja ja... Sinullakin on näemmä noiden "metsätöiden" ohessa näitä sivuprojekteja. Niin minullakin. Metsäpaidan kasaaminen on vielä toista hihaa ja nappeja vaille valmis. On tuossa viimeistelyvaiheessakin ihan hirveä homma
    ollut! Pakko oli tehdä välillä jotain pienempää - ja vähän suurempaakin aloittaa (loppusuoralla jo sekin). Kiitos Soile ohjeista! Ilman muuta haluan tehdä jonkin noista. Mukavaa päivää, ja terveiset Naantalista!

    VastaaPoista
  5. Piti tulla ihan kiittämään Krysantteemi-ohjeesta. Brioche-neuletekniikkana on minulle aiva uutta, enkä patenttiakaan ole neulonut kuin viimeksi teininä. Koko viime sunnuntai meni kutomisen ja purkamisen merkeissä. Pariinkin otteeseeen tulin tulokseen, ettei ole minun juttuni. Mikä lie uteliaisuus pisti kuitenkin jatkamaan, ja nyt testikämmekkäni on jo peukalossa. Taas hiipii uskon puute, että osaanko tästä eteenpäin, tuliko nyt seinä eteen, osaanko...Sinun ohjeissasi ei ole mitään vikaa. Ne ovat selkeät kuin olla ja voi. Minun pääkoppani tuottamien aivoitusteni tuloksena niitä virhesilmiä syntyi tai olin vain huolimaton. On se hieno tunne, kun huomaa oppivansa jotain uutta, ja visuaalisesti kaunistakin. Kiitos sinulle mainioista ohjeista. Minun metsäni on nyt valmis. Käyhän kurkkaamassa pari kuvaa. Odotan mielenkiinnolla, minkälaisseen lopputulokseen metsän raivauksessa sinä päädyit.

    VastaaPoista